Tuohon Mäntysen Teemun juttuun ei ole kauheasti lisättävää. Sen lukemalla oppii paljon.

Todennäköisyys saada salama kennolle on järjestyksessä:

1. Triggeri / CHDK

2. Sarjatuli

3. Reaktio

4. Munkkipulla

Muutamalla suomalaisella aktiivibongarilla on käytössä järjestelmäkamerassaan triggeri ja tulokset ovat hyviä. Salama tarttuu kuviin hienosti. Negatiivinen puoli on salaman parhaiden rakenteiden puuttuminen triggerikuvissa. Salama näyttää usein kuvassa kovin viivamaiselta ja näyttävät haaroittumiset puuttuvat kuvista. CHDK, eli tässä tapauksessa liiketunnistuksella otettava kuva toimii ainakin tietyissä Canonin pokkarimalleissa.  

Esimerkkikuva triggerisalamasta 

Esimerkkikuva CHDK-salamasta

 Asensin juuri tuon CHDK frimwaren muistikortille. Nyt vaan odottelemaan seuraavaa ukonilmaa niin pääsee kuvaamaan salamoita. Elikkä tuon CHDK:n liiketunnistustoiminnolla (erillinen scripti) onnistuu hienosti mitä olen kuvia nähnyt.

 Moi¨

Onnistuin kans asentamaan chdk frimwaren kameraani mikä on kylä jo melkoinen saavutus minulle

Mutta en tietenkään ymmärrä siitä mitään, eli miten saan sen liiketunnistimen päälle neuvokaa ny saaaaaaaaat.

Kamera johon asensin on canon s5is

Vääntäkäähän nyt joku mulle rautalangasta kuinka saan sen liiketunnistinjutskan toimiin.

Kiitos jo etukäteen

postHippie kirjoitti:

En ole linkkejä katsellut, mutta pari knoppia salamakuvaukseen. (Munkkipulla -lähestyminen)

1) Jalusta käyttöön
2) Aukkoarvo 8 ja 11 välille (Käsittääkseni salaman välähdys aukolla 11 ja ISO -arvolla 100 riittää justiinsa valottamaan salaman kennolle, 8 aukolla salama on kirkkaampi)
3) ISO -arvot mahd. pieniksi (--> pidempi valotusaika --> suurempi tod.näköisyys salamanlyönnille)
4) Valotusaika em. asetusten mukaan, kuva saa alivalottua about 1- 1,5 "pykälää" alle optimiarvon. (Kameran arpoma "optimiarvo" mittaa valotuksen kirkkaan päivänvalon mukaiseksi, ja ukkosella tuppaa olemaan hieman synkempää)
5) Suuntaa se härpätin suuntaan, missä veikkaisit salaman iskevän.
6) Sarjatulta kehiin
7) Toista mantraa "Älä tule pilvikuva, tule salamakuva"

P.S. Mikäli joku pyytää referenssikuvia tms, niin turha toivo. Olen insinööri, eli omaan vahvan näkemyksen miten asiat tulisi tehdä, mutta...

Enpä ole päässyt salamaa tänä kesänä kuvaamaan, mutta olettaisin tuon postHippien metodin olevan jokseenkin saman kuin ainakin Canonin PowerShotista löytyvän "ilotulitus"-moodin SRC- erikoiskuvauksen alla. En ole sen erikoisemmin valmistautunut tulevia salamia kuvaamaan, mutta pientä ennakkosuunnittelua on ollut aikaa ajatella, kun tosiaan tällä kulmalla ei ukkoset ole kesäpäivää häirinnyt. Harmi sinänsä. Jos tuota ilotus-asetusta käyttäisi, olisko se sitten tätä "Munkkipulla"- kategoriaa?

Digitaalisia järjestelmäkameroita saa nykyään niin edullisesti (400-500 euroa), että kannattaa hieman säästää. Kunnolliset  CMOS-kennolliset pokkarit maksavat 300-400 euroa, joten hintaero alkaa olla olematon. Järkkärin etuna olevat valotusajat tulevat esiin varsinkin yökuvauksessa. Jos aikoo vain päivällä täydessä valossa kuvata pilviä ja salamia, voi pokkarinkin hankinnalle olla perusteensa. Itse kuitenkin ajattelen niin, että järjestelmäkameralla kuvataan myös kaikkea muuta, joten se on kokonaisvaltaisesti hyvä ostos. Vaikka sitten sillä perus 18-55 putkella. Optinen taso on kuitenkin parempi.

Mielenkiintoisia vaihtoehtoja ovat nykyään pitkäzoomiset kompaktit, joissa on CMOS-kennollisen kameran lisäksi teräväpiirtovideotoiminto. Jos kaipaa videotoimintoa samaan pakettiin, ovat nämä kamerat hyviä vaihtoehtoja. Kohinaa valokuviin tulee herkemmin kuin järkkäreissä, mutta puhutaan kuitenkin huomattavasti pokkarikuvia paremmasta laadusta. Esimerkkinä Sony HX1

Järjestelmäkameroita on markkinoilla monia eri malleja. Esimerkiksi Sonyn, Nikonin tai Canonin kameran ostaja ei saa varmasti huonoa tuotetta. Kun kysymys on tasavertaisista kilpailijoista, nousee tärkeimmäksi tekijäksi se, miten kamera sopii kuvaajan käteen. Eli kamera pitää ehdottomasti ottaa omaan käteen ja koittaa miltä se tuntuu. Näin löytyy isoja eroja. Itselleni esimerkiksi Sonyn ja Nikonin kamerat sopivat huomattavasti paremmin käteen kuin Canonin rimpulat

Edullisia järkkäreitä ovat esimerkiksi:

Sony A330

Nikon D3000

Sonyssa kuvanvakaaja on rungossa, joten tässä suhteessa putkien hankinta on hieman edullisempaa.

Tietenkin jokainen "pro" sanoo, että osta kallis CMOS-kennollinen järkkäri megaputkella. Mutta kevytjärkkäreillä pääsee hyvin alkuun ja harrastuksen edetessä laitteistoa voi päivittää tarpeen ja rahatilanteen mukaan.