Luettu 14065 kertaa.
Pete
Valvoja

Käyttäjän Pete kuva

Viestejä: 545
Paikkakunta:
 Espoo;Niipperi

Kysy sääasioista

Lähetetty Sunnuntaina, 8. Heinäkuuta 2007 klo 13:17:17

Vieraanamme forumissa pistäytyy heinäkuun loppupuolen ajan Pauli Jokinen, joka opiskelee meteorologiaa neljättä vuotta Helsingin yliopistossa. Paulilla on netissä toista vuotta sääblogi, jossa seurataan lähinnä säätilanteen kehittymistä. Myös kuvagalleria löytyy.

Voit kysyä Paulilta säähän liittyvistä asioista tässä viestiketjussa. Toivottavaa on kuitenkin, että luet aiemmat ketjun kysymykset läpi, ettei samoja asioita tule kysyttyä toistamiseen.

Ukkospäiviä v. 2008 : 10 kpl (+4 jyrinähavaintopvää + kahdet kalevantulet) ...

mku836
Käyttäjän mku836 kuva

Viestejä: 671
Paikkakunta:
 Kotka

Vs: Kysy sääasioista

#1   Lähetetty Sunnuntaina, 8. Heinäkuuta 2007 klo 15:01:26

Hyvä idea Pete! Nyt täytyy miettiä sopivia kysymyksiä?

Kuviani: http://kuvablogi.com/blog/7952/
Muutama tallenne: http://s313.photobucket.com/albums/ll389/mku836/

ukkossaldo: 2007: 12/ 2008: 11, joista 7 yöllä + yksi lentokoneesta

Orko
Käyttäjän Orko kuva

Viestejä: 164
Paikkakunta:
 Tulevaisuuden Suur-Ylöjärvi

Vs: Kysy sääasioista

#2   Lähetetty Keskiviikkona, 11. Heinäkuuta 2007 klo 20:38:38

Täytyy nyt korkata tämä kysymysketju, että muutkin uskaltavat kysyä  ;D.

Hieman itsekin tiedän alkeita meteorologiasta ja tätä kautta sään seuraaminen on entistä mukavampaa. Kaksi ensimmäistä taviskysymystä on jäänyt mietityttämään ihan omien kokemusten perusteella ja kolmas on ihan kaikkia kiinnostava yleiskysymys.

1. Moni meteorologi puhuu siitä, kuinka vanhan kansan uskomukset järviä kiertävistä ukkospilvistä voidaan heittää romukoppaan. Mutta miksi ihmeessä todella moni ukkospilvi halkeaa omin silmin katsottuna keskeltä juuri suuren järven kohdalta. Taivaalla näkyvä sininen ei ole aistiharhaa, eikä katsoja ole kännissäkään. Eli siis, koska pilvi halkeaa, niin voidaan kai sanoa pilven kiertävän vesistön. Nauraa

2. Olen kuullut mm. radion sääilloissa puhuttavan, että ukkospilvestä sataa aina. Muistaakseni varsinkin 3-5 kesää sitten erittäin trooppisen tyylisessä ilmamassassa seurasin muutaman ukkosen liikettä sen verran, että vettä ei satanut maata kastelevasti. Vain aivan muutama tippa maahan. Ja tämä seurattuna pilven kehityksestä sen kuolemiseen noin 20 minuuttia. Salamointi sen sijaan oli todella voimakasta ja tuntui aivan kuin pilvi olisi vain purkanut sähköä. Eli siis, kuinka vähäsateinen ukkonen voi olla?

3. Käsi sydämellä Pauli, kuinka voimakas ukkonen Suomeen voi kehittyä tai kuinka voimakkaan uskot voivan kehittyä?  Hymyilee

mku836
Käyttäjän mku836 kuva

Viestejä: 671
Paikkakunta:
 Kotka

Vs: Kysy sääasioista

#3   Lähetetty Keskiviikkona, 11. Heinäkuuta 2007 klo 21:50:46

Miten rintamaukkonen etenee kaiken yli, kun ns "tavallinen pilvi" pysähtyy/hajoaa esteeseen?

Kuviani: http://kuvablogi.com/blog/7952/
Muutama tallenne: http://s313.photobucket.com/albums/ll389/mku836/

ukkossaldo: 2007: 12/ 2008: 11, joista 7 yöllä + yksi lentokoneesta

Jazmo
Käyttäjän Jazmo kuva

Viestejä: 96
Paikkakunta:
 Tampere

Vs: Kysy sääasioista

#4   Lähetetty Torstaina, 12. Heinäkuuta 2007 klo 08:20:20

Vaikka tämä kysymys voikin olla vähän amatöörimäinen, niin paljastan tyhmyyteni ja kysyn.

Tällä foorumilla monina päivinä threadit täyttyvät odotuksesta. "21 astetta lämmintä, ilma hiostava, odotan tänään ukkosta" jne. Useimmiten käyttäjät saavat pettyä.

Mitkä asiat todellisuudessa merkitsevät kohonnutta ukkosriskiä ja miten päivän pilvisyyden, lämpötilan, ilmanpaineen jne pitää käyttäytyä, jotta se voi merkitä ukkosen kehittymistä (eli siis kohonnutta ukkosriskiä). Miten nämä eroavat paikallisen kuuroukkosen ja rintamaukkosen kohdalla?

mku836
Käyttäjän mku836 kuva

Viestejä: 671
Paikkakunta:
 Kotka

Vs: Kysy sääasioista

#5   Lähetetty Torstaina, 12. Heinäkuuta 2007 klo 10:42:53

Hajoaako tänä päivänä ukkset helpommin vai onko se vaan kuvittelua? Monta kertaa kuuluu jyräys tai pari ja se on siinä? Paikkakunnalla kauemmin asuneena, ainakin minulla on tälläinen kuva???

Kuviani: http://kuvablogi.com/blog/7952/
Muutama tallenne: http://s313.photobucket.com/albums/ll389/mku836/

ukkossaldo: 2007: 12/ 2008: 11, joista 7 yöllä + yksi lentokoneesta

Pauli J
Käyttäjän Pauli J kuva

Viestejä: 46
Paikkakunta:
 Helsinki

Orkolle vastaus

#6   Lähetetty Torstaina, 12. Heinäkuuta 2007 klo 13:24:43

Hei kaikille ja kiitos kysymyksistä! Arvasinkin, että ne painottuu enempi ukkosiin kun kerran ukkosfoorumilla ollaan. Toki saa muitakin kysymyksiä kysäistä. Itse ukkoset ja rajuilmat ovat melko vähissä ollut niillä kursseilla joilla olen käynyt. Nyt syksynä ja talvena tosin on mm. mesometeorologian kurssi ja muitakin advanced topics in meteorology, jossa enempi toivottavasti konvektiosta ja rajuilmoista. Mutta vastailen nykyisen tietämykseni mukaan parhaani yrittäen. Sitten itse asiaan.

Orkolle:

1.

Olet siinä oikeassa, että ukkonen voi tietyissä tilanteissa ”kiertää” suuria järviä mikäli siis kiertäminen määritellään niin, että pilvi hajoaa järven päällä. Tämä tilanne on samanlainen kuin nyt alkukesästä on huomattu esimerkiksi osassa Suomenlahden päälle saapuvissa ukkosissa ja sadekuuroissa. Ukkospilvethän vaatii epävakaan ilmakehän, yksinkertaistettuna siis lämmintä ilmaa alhaalla sekä kylmää ylhäällä. Mikäli ilma nousee maanpinnalta tarpeeksi korkealle niin sanottuun LFC-tasoon (level of free convection), jossa alhaalta noussut ilmapaketti on ympäristöään lämpimämpi, jatkaa se vapaasti nousuaan koska se on harvempaa kuin ympäröivä kylmempi ja tiheämpi ilma. Sama periaate siis kuin ilmapalloissa, joissa helium on harvempaa kuin ilma. Tuon alkuperäisen tarvittavan ilmapaketin noston tuohon LFC tasoon antaa yleensä auringon lämmittävä vaikutus tai rintamat. Mitä epävakaampaa ilma siis on, sitä korkeammalle ja nopeammin myös tuo ”ilmapaketti” jatkaa nousuaan.
Kesällä siis aurinko lämmittää päivisin maanpintaa niin paljon, että se saa kuvainnollisesti useita ilmapaketteja nousemaan lämmityksen johdosta tarpeeksi, että ne pystyvät jatkamaan spontaanisti nousuaan ilmakehässä.

Ukkoset tarvitsee tuota jatkuvaa nousuliikettä pysyäkseen hengissä. Mikäli sitten jo kehittynyt ukkonen saapuu suuren järven päälle voi se tietyissä tapauksissa haljeta. Tämä voi tapahtua periaatteessa vain alkukesästä kun järvien/merien veden pintalämpötilat ovat vielä talven jäljiltä alhaisia. Silloin järven kohdalla lämpötilaero veden yllä ja ylempänä ilmakehässä on pienempi. Etenkin järven päällä voi olla melko stabiilia ilmaa (vastakohta instabiili), jossa siis ilma on alempana kylmempää kuin ylempänä. Silloin tuolta ukkoselta voi kylmän järven tai meren ylle saapuessaan loppua tuo noste, jota se tarvitsee. Silloin edes aurinko ei pysty lämmittämään viileä järven yllä olevaa ilmaa tarpeeksi, että se jaksaisi nousta LFC tasolle.

Riippuen järven koosta ja muodosta voi siis tapahtua, että ukkonen tavallaan halkeaa kahtia ja jatkaa järven reunoilla, joissa on mannerta ja sen myötä lämpimämpää ilmaa alhaalla. Siellä noste jaksaa jatkua, mutta järven keskellä se on niin heikkoa, että siinä noste heikkenee ja ukkospilven laskuvirtaus ottaa vallan ja sadattaa pilven siinä kohdin pois.
Tämä tilanne siis pätee yleensä vain alkukesästä viileiden vesipintojen yllä. Ukkoset eivät myöskään yleensä paljoa välitä pienemmistä järvistä, sillä niiden päältä se pääsee suht nopeasti pois ja pysyy hengissä pienoisesta nosteen notkahduksesta huolimatta. Eri asia on tosin myös rintamaukkoset, jotka syntyy paljon syvemmässä ilmakerroksessa, eikä ole niin riippuvaisia siitä, mitä aivan alhaalla lähellä maanpintaa tapahtuu. Rintamaukkoset voivatkin jyllätä suurtenkin kylmien järvien ja merien yli melko helposti tietyin varauksin. Loppukesästä kun järvet alkavat olla mannerta lämpimämpiä voi ne itse asiassa laukaista sade- ja ukkoskuuroja helpostikin.  Järkyttynyt

2.

Väite, että ukkoskuurossa on pakko sataa, on tavallaan totta. Nimittäin vaatimus on ainakin, että itse pilven sisällä sataa. Teoriassa voi olla, että sadepisaroiden ei tarvitse yltää maahan asti. Jotta ukkonen voi syntyä, on pilven sisällä oltava runsaasti kosteutta ja sen on oltava tarpeeksi kylmä yläosiltaan, jotta ns. jääkideprosessi voi alkaa. Ukkospilvessä on eri kerroksissa erilaisia osasia, on tavallisia sadepisaroita, pilvipisaroita, alijäähtyneitä pisaroita, jääkiteitä, rakeita jne...Ylhäällä pilvessä jääkiteet saavat positiivisen varauksen törmäillessään toisiin jääkiteisiin ja alempana painavemmat jääpartikkelit kuten rakeet saavat negatiivisen varauksen. Tämän pilvensisäisen varauseron myötä salamat saa alkunsa. Eli jotta pilvestä kehittyy ukkostava, on siinä pakko olla jääkideprosessia ja erilaisia jääpartikkeleita. Pilvessä on sen myöden myös oltava sadetta kun esim. jääkiteet putoaa plussan puolella olevaan ilmaan ne sulaa ja muuttuu pilvi- ja lopulta myös sadepisaroiksi.

Eli ukkospilvessä on pakko esiintyä sadetta. Voi vallita tosin tilanne, jossa pilvestä lähtee putoamaan sadepisaroita, mutta ne putoavat huomattavan kuivaan ilmakerrokseen, jossa ne haihtuvat. Näin voi olla, että hyvin harva sadepisara putoaa maahan. Mainitsemassasi tilanteessa, jossa ukkospilvi kesti vain 20 min on kyseessä ollut todennäköisesti ilmamassaukkonen, eli tuossa ”trooppisessa” (jollaista ilmamassaa muuten Suomessa ei ole havaittu) ilmassa syntynyt lämpöukkonen. Ne ovat tuuliväänteen puuttuessa yleensä hyvin lyhytkestoisia, koska heti kun nousuvirtaus on saanut pilven ukkostamaan ja kehittämään laskuvirtausta sateineen, osuu tuo laskuvirtaus suoraan pilveä ylläpitävän nousuvirtauksen kohdalle katkaisten sen. Niinpä ilmamassa on ollut hyvin lämmin ja epävakaa ja nousuvirtaus kehittynyt nopeasti, pilvi muodostunut tornimaiseksi pilariksi ja alkanut nopeasti salamoimaan. Heti kun solu saavutti tuon vaiheen ja pakollinen laskuvirtaus alkaa muodostua sateen pudotessa ja viilentäessä ilmaa se kumoaa nousuvirtauksen ja loput sade- ja pilvipisarat kuivahtaa ennen kuin ne ehtii pudota maahan asti. Voi siis olla, että ns. rajakerrokseen on alkanut virrata kuivempaa ilmaa, mutta sen päällä on ollut vielä kosteampaa ja epävakaampaa ilmaa, joka on saanut ukkospilven kehittymään, mutta edellä mainitulla tavalla tappanut itsensä 20 minuutissa ja eipä sitten ollutkaan paljoa syytä juosta sateensuojaan. Yleisesti ottaen kuitenkin ukkospilvistä kyllä sataa ihan reippaastikin maahan asti, mutta harvoin ne voi jäädä hyvin vähiin.

3.

Riippuu siitä, millä tavalla mitataan se kuinka voimakas ukkonen on. Puhutaanko salamoiden määrästä, niiden intensiteetistä, ukkospuuskien voimakkuudesta, rakeiden koosta vaiko mistä.

Ei Suomessa siinä mielessä ole mitään erikoisempaa, etteikö täällä voisi periaatteessa kehittyä USA:n kaltaisia hyvin ankaria ja voimakkaitakin ukkosia. Ongelma on vain siinä, että hyvin harvoin kaikki elementit ovat täällä kohdallaan. Vaaditaan hyvin epävakaa ilmakehä syvässä kerroksessa, runsaasti tuuliväännettä (eli tuulen suunnan ja voimakkuuden muutosta ylöspäin mentäessä) sekä kosteutta jne. En osaa sanoa mitään lukuja esim. salamoinnin intensiteetistä, mutta voi täällä esiintyä jatkuvasti salamoivia ukkosia. Esim. toukokuun lopulla Helsinkiin saapuneissa soluissa salamoi Suomenlahden päällä joka toinen sekunti, tosin suuri osa oli pilvisalamoita.
Jos puhut siis ukkosmyrskyistä laajempana kokonaisuutena, niin vaikka Suomessa ei ole varmuudella yhtään supersolua tietääkseni havaittu, on niitä todennäköisesti ollut ja tulee esiintymään jatkossakin, vaikkakin harvoin. Mahdollisesti ilmastonmuutoksen myötä myös rajujen ukkosten määrä kasvaa täällä Suomessa. Mikäli kaipasit jotain tarkempaa vastausta tähän kysymykseen niin kysy ihmeessä.  Vinkkaa

Pauli J
Käyttäjän Pauli J kuva

Viestejä: 46
Paikkakunta:
 Helsinki

Vs: Kysy sääasioista

#7   Lähetetty Torstaina, 12. Heinäkuuta 2007 klo 14:00:32
Lainaus: mku836
Miten rintamaukkonen etenee kaiken yli, kun ns "tavallinen pilvi" pysähtyy/hajoaa esteeseen?

mku836:

Tarkoittanet siis varmaan rintamaukkosen ja ns. ilmamassaukkosen eroa. Rintamaukkoset siis nimensä mukaisesti kehittyy kahden eri ilmamassan yhteyteen. Otetaan yksinkertaisuuden vuoksi kylmä rintama, jossa siis kylmää ilmaa virtaa lämpimän alle. Rintamat ovat melko suuria, eli niissä ei ole mitään kymmenen metrin aluetta, jossa ilmamassa yhtäkkiä vaihtuu toiseen vaan sen on periaatteessa jatkumo. Rintamat ovat myös kaltevia. Esimerkiksi kylmässä rintamassa rintamavyöhyke saapuu ensin lähellä maanpintaa ja kallistuu taaksepäin, jolloin samainen rintama on vaikkapa 5 km korkeudessa vielä paljon jäljessä eli vasta tulossa tarkkailupaikalle. Googlettamalla löytyi vaikkapa tommoinen kuva: http://www.physicalgeography.net/fundamentals/images/coldfront.GIF

Rintama siis toimii konvektion käynnistäjänä, jolloin se nostaa tässä tapauksessa etupuolella olevaa lämmintä ilmaa rintamalinjaa pitkin ylöspäin. Tuo noste jatkuu siis korkealle. Siinä missä rintamaukkospilvet saa alkuperäisen nosteensa tuohon edellisessä vastauksessa mainittuun LFC tasoon itse rintamalta, on noste ilmamassaukkosissa pääosin auringon lämmityksen vaikutusta. Kuten edellisessäkin vastauksessa totesin ovat ilmamassaukkoset hieman herkempiä sen suhteen minkälaisen alustan päällä ne liikkuu. Niinpä kylmä vesi saattaa heikentää niitä.

Mainitset, että "tavalliset pilvet" pysähtyy tai hajoaa esteeseen. En pahemmin muita esteitä keksi kuin tuo kylmä vesipatja. Suomessa mäen nyppylät ja tunturit ovat sen verran matalia, että niistä ei edes ilmamassaukkoset paljoa välitä. Kun niillä on korkeutta useita kilometrejä, ei yksi muutaman sadan metrin mäen huippu niitä paljoa hetkauta. Ainoastaan voisin arvella, että korkeat ja leveät vuoret voisi niitä sadattaa hieman enemmän, mutta Suomessa tällä ei ole mielestäni paljoa vaikutusta. Mutta jos jompi kumpi tosiaan voisi olla herkempi esteille, on se ilmamassa- eli päiväukkoset. Rintamaukkoset voi jyllätä lähes kaikkien esteiden läpi, koska niissä tapahtuu syvää konvektiota ja topografian muutokset lähellä maanpintaa ei niihin pahemmin vaikuta (esimerkiksi kaupunkialueet).

Toiseen kysymykseesi ukkosten hajoamisesta nykyään, niin enpä usko, että voitaisiin havaita tilastollista vaihtelua vuosien mittakaavassa ukkosten hajoamisissa. Se on vain niin, että ne pikku ukkospierut mitä on edellisvuosina tapahtunut sattuu unohtumaan ja vain ne mojovat solut jää mieliin. Niinpä jos nyt tänä vuonna on ollut mielestään heikompia ukkosia niin kyllä varmaan samanlaisia vuosia on ollut ennenkin, ne vain unohtuvat. Paljon myös riippuu vallitsevista sääoloista ja ukkosten tyypeistä. Synoptiset tilanteet ei ehkä vielä ole tänä kesänä kunnolla paikkakunnallasi suosinut pitkäkestoisempia ja rajumpia ukkosia, mutta kyllä niitä voi vielä tulla ja ensi kesänä muistelet, että olipa rankkoja ukkosia vuosi sitten ja 2008 onnettomia pyrähdyksiä.  ;D

Pauli J
Käyttäjän Pauli J kuva

Viestejä: 46
Paikkakunta:
 Helsinki

Vs: Kysy sääasioista

#8   Lähetetty Torstaina, 12. Heinäkuuta 2007 klo 14:52:23
Lainaus: Jazmo
Vaikka tämä kysymys voikin olla vähän amatöörimäinen, niin paljastan tyhmyyteni ja kysyn.

Tällä foorumilla monina päivinä threadit täyttyvät odotuksesta. "21 astetta lämmintä, ilma hiostava, odotan tänään ukkosta" jne. Useimmiten käyttäjät saavat pettyä.

Mitkä asiat todellisuudessa merkitsevät kohonnutta ukkosriskiä ja miten päivän pilvisyyden, lämpötilan, ilmanpaineen jne pitää käyttäytyä, jotta se voi merkitä ukkosen kehittymistä (eli siis kohonnutta ukkosriskiä). Miten nämä eroavat paikallisen kuuroukkosen ja rintamaukkosen kohdalla?

Kiitos Jazmo hyvästä kysymyksestä, ei ollenkaan tyhmä!  Nauraa

Voihan olla, että ihmisillä on kuudes aisti näiden asioiden suhteen ja "painostava ilma" voi tietenkin johtaa ukkosiin. Yhtä hyvin se voi purkautua "vain" sadekuuroina tai muuten. Ukkosherkkyyteen vaikuttaa pääasiassa ilmakehän epävakaus, kuten edellisissä vastauksissakin on mainittu. Sitä kuvaa esimerkiksi ns. CAPE (convective available potential energy) tai Lifted index (LI). Ne lasketaan eri tavoilla ja on useitakin muita, mutta ne ottavat pääasiassa huomioon lämpötilaerot ilmakehän eri osissa, ilmakehän kosteudet jne. Lifted index esimerkiksi lasketaan kun teoreettisesti nostetaan ilmapaketti maanpinnalta 500 hPa:n korkeuteen ja verrataan sen ja vallitsevan ympäröivän ilman lämpötiloja. Näihinkään suureisiin ei kannata sokeasti luottaa. Esim. CAPE kuvaa konvektion maksimissaan käytettävissä olevaa potentiaalienergiaa, eli voi olla, että tuo CAPE purkautuu joko yhdessä isossa ukkossolussa tai monessa pienemmässä sadekuurossa, jolloin ukkosta ei synny. Tähän taas vaikuttaa ilmakehässä vaikuttavat virtaukset. Tässä esim. GFS mallin CAPE ja LI arvot Eurooppaan, LI on katkoviivalla (mikäli negatiivinen on ilmakehä melko epävakaa, CAPE on väritetty) http://www.wetterzentrale.de/pics/Rtavn0011.png

Pilvisyyden, lämpötilan, ilmanpaineen jne avulla ei yksinään voi tietää onko luvassa ukkosta. Eikä edes yhdessäkään. Ilmamassaukkoset vaatii pääasiassa auringon paistetta, joten niitä voi syntyä mikäli aurinko pääsee paistamaan. Lämpötila voi myös olla lähellä 30 ja ukkosia ei synny. Riippuu siis paljon siitä minkälainen tilanne koko ilmakehässä vallitsee, ei vain mitä maanpinnalla havaitaan.

Yksi hyvä esimerkki voisi olla tilanne kesällä, jossa lämpötila on ollut pari päivää lähellä +30 ja aurinko paistellut kirkkaalta taivaalta. Maanpinnalla havaitaan korkeapaine. Seuraavana päivänä sama ilmanpaine vallitsee ja päivä on aluksi aurinkoinen, mutta päivän mittaan alkaa kehittyä kumpupilvisyyttä ja lopulta myös rankempia ukkoskuuroja. Ilmanpaine voi edelleen pysyä lähes samana korkeapainetilanteessa. Syy ukkosten kehittymiseen onkin ns. yläsolassa eli ylhäällä esimerkiksi 500 hPa korkeudella (n. 5.5 km) liikkuva matalapaine. Tuolla korkeudella matalapaineessa ilma on selvästi kylmempää aikaansaaden ilmakehän epävakaaksi ja suotuisaksi ukkosille. Ne ovatkin melko yleisiä Etelä-Euroopassa, jossa ilma on lämmintä ja korkeapaine vallitsee, mutta sitten joku vanha ns. kylmä pisara, matalapaineen jäänne yläilmakehässä valuu tietyn paikan ylle ja kehittää nopeasti ukkosia.

Ilmamassaukkoset tarvii siis yleensä auringonpaistetta eikä kummempia muutoksia maanpintailmanpaineessa ja ne voi siis syntyä korkeapainetilanteessa. Näin ollen joillakin olevat sääasemat eivät pysty esim. ilmamassaukkosia ennustamaan, koska ne tietääkseni ennustaa ilmanpaineenmuutoksien perusteella. Vaikka ilmanpaine nousisi ja asema näyttää aurinkoa voi kuurot siis yllättää. Rintamaukkoset ei välitä niin paljoa pilvisyydestä tai lämpötilasta, voi siis syntyä vaikka lämpötila on vain vaikka +10 astetta.

Ukkosherkkyyttä ei siis pysty suoraan sanoa maanpintamittausten perusteella, vaaditaan tietokonemallin tai luotauksesta tehty laskenta ilmakehän epävakaudelle. Ilman mitään koneita voi ilmamassaukkosia ennustaa tarkkailemalla puolen päivän aikaan mahdollisesti kehittyviä kumpupilviä. Mikäli ne ovat suurempia pystysuunnassa kuin leveyssuunnassa on ilmakehässä epävakautta ja ukkosia saattaa syntyä. Toivottavasti tämä vastasi jonkin verran kysymykseesi.

mku836
Käyttäjän mku836 kuva

Viestejä: 671
Paikkakunta:
 Kotka

Vs: Kysy sääasioista

#9   Lähetetty Torstaina, 12. Heinäkuuta 2007 klo 18:45:55

Kiitos Pauli hyvistä vastauksista, mutta nyt on pienen lisä/tarkentavankysymyksen paikka...

Lainaus: Pauli J
Mainitset, että "tavalliset pilvet" pysähtyy tai hajoaa esteeseen. En pahemmin muita esteitä keksi kuin tuo kylmä vesipatja. Suomessa mäen nyppylät ja tunturit ovat sen verran matalia, että niistä ei edes ilmamassaukkoset paljoa välitä. Kun niillä on korkeutta useita kilometrejä, ei yksi muutaman sadan metrin mäen huippu niitä paljoa hetkauta. Ainoastaan voisin arvella, että korkeat ja leveät vuoret voisi niitä sadattaa hieman enemmän, mutta Suomessa tällä ei ole mielestäni paljoa vaikutusta. Mutta jos jompi kumpi tosiaan voisi olla herkempi esteille, on se ilmamassa- eli päiväukkoset. Rintamaukkoset voi jyllätä lähes kaikkien esteiden läpi, koska niissä tapahtuu syvää konvektiota ja topografian muutokset lähellä maanpintaa ei niihin pahemmin vaikuta (esimerkiksi kaupunkialueet).

On olemassa paikkoja joista sanotaan, että sinne harvemmin ukkonen nousee, johtuen juuri jostakin vuoresta, sähkölinjasta (vesialue , joki tms, kuuluu ilmeisesti tuohon aiemmin mainittuun kylmentävään tekijään). Vain rintamat eivät kunnioita näitä paikkoja!
Lapin kävijänä ja paikallisten tarinoita kuulleena, on olemassa ukkosia, jotka jäävät johonkin laaksoon tai tuntureiden väliin "nalkkiin" ja jyskyttävät kunnes purkautuvat?

Ovatko nämä teoriat tarinoita, kuvitelmia vai onko niissä jotain todellisuus pohjaa?

Kuviani: http://kuvablogi.com/blog/7952/
Muutama tallenne: http://s313.photobucket.com/albums/ll389/mku836/

ukkossaldo: 2007: 12/ 2008: 11, joista 7 yöllä + yksi lentokoneesta

mku836
Käyttäjän mku836 kuva

Viestejä: 671
Paikkakunta:
 Kotka

Vs: Kysy sääasioista/ilmasto

#10   Lähetetty Torstaina, 12. Heinäkuuta 2007 klo 18:51:06

Tossa muutamassa keskustelussa on ihmetelty nykypäivien sääolosuhteita! Tuntuu että myrskyt ovat voimistuneet ja erikoisia sääilmiöitä ilmenee kautta maailman.

Mikä on sinun käsityksesi, onko kyseessä ilmaston muuttuminen, ajoittaiset vaihtelut vai sattumaa? Nämä teoriat ovat saaneet kaikki omat kannattajansa! Vai onko kyseessä vaan median uutisointi, jonka kynnys asioiden suhteen on madaltunut?

Kuviani: http://kuvablogi.com/blog/7952/
Muutama tallenne: http://s313.photobucket.com/albums/ll389/mku836/

ukkossaldo: 2007: 12/ 2008: 11, joista 7 yöllä + yksi lentokoneesta

Orko
Käyttäjän Orko kuva

Viestejä: 164
Paikkakunta:
 Tulevaisuuden Suur-Ylöjärvi

Vs: Orkolle vastaus

#11   Lähetetty Torstaina, 12. Heinäkuuta 2007 klo 21:25:11

Kiitos Pauli vastauksista. Nuo kaksi ensimmäistä kysymystä eivät mitään lisäystä tarvitse. Kolmannesta voi hieman jatkaa. Viittaan siis pääasiassa käsittääkseni meteorologeillekin vielä melko tuntemattomaan supersoluun.

Lainaus: Pauli J
Jos puhut siis ukkosmyrskyistä laajempana kokonaisuutena, niin vaikka Suomessa ei ole varmuudella yhtään supersolua tietääkseni havaittu, on niitä todennäköisesti ollut ja tulee esiintymään jatkossakin, vaikkakin harvoin. Mahdollisesti ilmastonmuutoksen myötä myös rajujen ukkosten määrä kasvaa täällä Suomessa.

Olen ollut siinä käsityksessä, että Suomessa on 2000-luvulla monena kesänä havaittu supersoluja. Esimerkiksi Olli Haukkovaaran sivuilla esitellään yksi kuva suomalaisesta supersolusta: http://www.myrsky.com/gallery/view_photo.php?set_albumName=photos_of_the_month&id=2001_07_moilanen

Kuinka isoksi tuollainen möykky sitten voikaan Suomessa kasvaa? Kun katselee noita Amerikan alasimia ja pumpuleita, niin joskus toivoisi vastaavaa nähtävän täälläkin. Ei tietenkään tuhojen takia, vaan kuvattavuuden....

Jazmo
Käyttäjän Jazmo kuva

Viestejä: 96
Paikkakunta:
 Tampere

Vs: Kysy sääasioista

#12   Lähetetty Torstaina, 12. Heinäkuuta 2007 klo 23:06:20
Lainaus: Pauli J
...

Ukkosherkkyyttä ei siis pysty suoraan sanoa maanpintamittausten perusteella, vaaditaan tietokonemallin tai luotauksesta tehty laskenta ilmakehän epävakaudelle. Ilman mitään koneita voi ilmamassaukkosia ennustaa tarkkailemalla puolen päivän aikaan mahdollisesti kehittyviä kumpupilviä. Mikäli ne ovat suurempia pystysuunnassa kuin leveyssuunnassa on ilmakehässä epävakautta ja ukkosia saattaa syntyä. Toivottavasti tämä vastasi jonkin verran kysymykseesi.

Kiitos vastauksesta, se oli erittäin kattava!

Vieras

Viestejä: 223

Vs: Kysy sääasioista

#13   Lähetetty Maanantaina, 16. Heinäkuuta 2007 klo 15:53:27

Tervehdys!

Nyt kun olemme saaneet tämän kyselyputken auki oikein kunnolla, kyselisin seuraavaa - ei yllättäen; ukkosiin viittaavaa.

Helsinki tuntuu olevan yksi sellainen paikka, jonne eivät ukkoset enää mielestäni tunnu oikein tulevan, ellei kyseessä ole jokin todella vihainen, syvä matalapaineen rintama.

Olen toistuvaan otteeseen havainnut, kuinka ukkosta ennustelevia Cumulonimbus-pilviä muodostuu lämpimänä päivänä tuon tuostakin taivaalle, mutta ne tuntuvat aloittavan muodostuksen siten, että saatuaan riittävästi korkeutta, ne "päättävät" poistua kaupungin liepeiltä ukkostamaan ihan toisaalle.

Vastaava outo tilanne on tapahtunut kerran, jossa ukkospilvi saapui Viron suunnalta ja oli aktiivinen, matkalla Helsingin suuntaan ja pohjoiseen. Salamoinnit heikkenivät ja kuolivat pois ennen kuin ne saavuttivat Helsingin edustan. Täällä tuli pelkästään vettä lähes kaatamalla, mutta yhtään salamaa eikä jyrinää kuulunut. Vasta, kun pilvi oli ohittanut Helsingin, se aloitti myräkän uudelleen päästyään Hyvinkään korkeudelle.

Kysymyksiä on kaksi:
1. Vaikuttaako kaupunki olemassaolollaan jollain tapaa ukkospilvien syntyyn tai aktiivisuuteen?
2. Onko olemassa jotain selitystä tai näkemystä sille, miksi yhtäkkiä 80-luvun lopun ja 90-luvun alun hirvittävät myräkät pääkaupunkiseudulla ovat yhtäkkiä laantuneet ja (omaan näkemykseen perustuen) kaikki ukkoset siirtyneet näyttämään voimiaan enemmän Itä- ja Länsi-Suomeen?

minni-77
Käyttäjän minni-77 kuva

Viestejä: 362
Paikkakunta:
 Helsinki/Vuosaari

Vs: Kysy sääasioista

#14   Lähetetty Maanantaina, 16. Heinäkuuta 2007 klo 18:52:16

Hyvä kysymys, tohon mäkin haluisin vastauksen  Vinkkaa
Oikeesti tuntuu että ukkoset karttelee Helsinkiä  Huh

Ukkoskauden avaus 4.5.2008 =D,  kesän 2008 ukkossaldo 6 kpl + 28.8.2008 välkettä yöllä merellä + 28.10 päiväl yks salama ja jyrähdys ja illal välkettä kauempaa
IRC-Galleria nick: BadAttitude

postHippie

Viestejä: 3

Vs: Kysy sääasioista

#15   Lähetetty Tiistaina, 17. Heinäkuuta 2007 klo 09:33:11

Tätä kysymystä on kyllä sivuttu jossain toisessa topicissa, mutta siihen ei vissiin ole vastausta tullut, joten:
Olisiko hyvää ehdotusta sivustoista taikka kirjoista, joiden avulla voisi saada faktaa ukkosesta fysikaalisena ilmiönä? Entäs muuta hyvää perehdytystä metrer..meteororo...mertono...metrologiikkaan?

Niin joo, tervehdys kaikille uudelta jäseneltä. Pari viikkoa kirjoilla, ja nyt ensimmäinen postaus.

Vieras

Viestejä: 223

Vs: Kysy sääasioista

#16   Lähetetty Tiistaina, 17. Heinäkuuta 2007 klo 13:15:39

Mikä on viimeisin tieto supersalamoista? Ovatko aina olleet, ja tekniikka on löytänyt ne vasta nyt.
Ainakin minulla on sellainen käsitys että on uusi ilmiö, koska ISS,lä olevat astronautit havaitsivat ne muistaakseni viitisen vuotta sitten.
Veikkaan että johtuu magneettinapojen nykyisestä rajusta liikkumisesta, ja voimakkuuksien vaihtelusta.

http://www.ilmatieteenlaitos.fi/uutiset/index.html?A=1&Id=1026280360.html

thietavu

Viestejä: 1

Vs: Kysy sääasioista

#17   Lähetetty Keskiviikkona, 18. Heinäkuuta 2007 klo 19:13:22

Mikä minua on jo vuosikymmenen ajan kummastuttanut (ja harmittanut! Vinkkaa ) on tämä: miksi Vantaan Martinlaaksossa ei ukkosta käytännöllisesti katsoen koskaan? Mikähän maantieteellinen piirre tekee sen, että komeat mustat pilvet näkyvät aina pohjoisessa, Tampereen suunnalla, etelässä Helsingin yllä, idässä Porvoota kohden, tai lännessä - mutta Martinlaakson seudun ne kiertävät.  Ironista kyllä, samanlainen paikka oli aiempi asuinseutuni, Turun Runosmäki...

Pauli J
Käyttäjän Pauli J kuva

Viestejä: 46
Paikkakunta:
 Helsinki

Vs: Kysy sääasioista

#18   Lähetetty Torstaina, 19. Heinäkuuta 2007 klo 22:48:00
Lainaus: mku836
Kiitos Pauli hyvistä vastauksista, mutta nyt on pienen lisä/tarkentavankysymyksen paikka...

On olemassa paikkoja joista sanotaan, että sinne harvemmin ukkonen nousee, johtuen juuri jostakin vuoresta, sähkölinjasta (vesialue , joki tms, kuuluu ilmeisesti tuohon aiemmin mainittuun kylmentävään tekijään). Vain rintamat eivät kunnioita näitä paikkoja!
Lapin kävijänä ja paikallisten tarinoita kuulleena, on olemassa ukkosia, jotka jäävät johonkin laaksoon tai tuntureiden väliin "nalkkiin" ja jyskyttävät kunnes purkautuvat?

Ovatko nämä teoriat tarinoita, kuvitelmia vai onko niissä jotain todellisuus pohjaa?

Terve taas! Lyhyen netittömän lomailun jälkeen jälleen kysymyksien pariin.

Vaikka en ole ukkosten expertti ja niistä on siis kursseilla vain ohimennen mainittu (liian vähän mielestäni), sanoisin edelleen kuitenkin, että periaatteessa ainoa elementti, joka ukkosiin näistä vaihtoehdoista vaikuttaa on Suomessa suuret järvet sekä merialueet. Tunturit, sähkölinjat ja joet eivät ymmärtääkseni vaikuta ukkosten kehitykseen ja kulkuun huomattavalla tavalla.

Sanoisin myös, että nuo "tarinat" ovat myös melko varmasti tarinoita. Suomessa tunturit ovat sen verran matalia, että ne eivät pahemmin vaikuta monen kilometrin korkuisiin ukkospilviin. Yleisenä pääsääntönä ukkossolujen liikkeelle pidetään vallitsevia tuulia 700 mb eli n. 3km korkeudella. Näin ollen vuoristot eivät vaikuta sen tason tuuliin merkittävästi eikä ne pysty ohjaamaan jotain ukkossolua kaartumaan vuorten väliin ja heikentyen sinne salamoiden. Todennäköisesti siis tarinat ovat syntyneet, jos kerran ukkonen on laaksoon päätynyt ja sattumalta vain alkaen heikentyä, jolloin siitä on voinut veikata, että vuorilla on kanavoiva ja heikentävä vaikutus, joka ei pidä merkittävästi paikkaansa.

Tosin voi olla tapauksia, joissa Suomen tunturit voi aloittaa ukkospilven kehityksen herkemmin kuin esim. laaksot. Jos virtaus osuu kohtisuoraan tunturin "kylkeen" joutuu ilma nousuliikkeeseen ja se voi olla tarpeeksi nostaakseen ilmapaketit vaadittuun LFC tasoon (mainittu aiemmin), josta ne pystyvät itsenäisesti jatkamaan nousuaan. Joten ei tunturit ole täysin vailla vaikutusta kehittyviin ukkosiin, mutta pääasiassa veikkaisin, että meidän "vuoret" vaikuttavat ukkosiin melko heikosti. Täytyisi tosin kysäistä tarkemmin joltain ukkosiin perehtyneeltä tutkijalta. Tästä varmaan tulee myös asiaa mesometeorologian kurssilla talvella.

Nämä vanhat uskomukset ovat kyllä melko hauskojakin. Juuri tällä viikolla maaseudulla käydessäni vaarini, joka on jo lähes 92 vuotias kertoi, että jos paarmat ovat hyvin kiukkuisella päällä ennakoi se sadetta. Tai mikäli lohet näyttelee pers'eitään lahden poukamassa (eli hyppii veden ylle) on luvassa kovaa tuulta jne.. ;D

Pauli J
Käyttäjän Pauli J kuva

Viestejä: 46
Paikkakunta:
 Helsinki

Vs: Kysy sääasioista/ilmasto

#19   Lähetetty Torstaina, 19. Heinäkuuta 2007 klo 23:02:35
Lainaus: mku836
Tossa muutamassa keskustelussa on ihmetelty nykypäivien sääolosuhteita! Tuntuu että myrskyt ovat voimistuneet ja erikoisia sääilmiöitä ilmenee kautta maailman.

Mikä on sinun käsityksesi, onko kyseessä ilmaston muuttuminen, ajoittaiset vaihtelut vai sattumaa? Nämä teoriat ovat saaneet kaikki omat kannattajansa! Vai onko kyseessä vaan median uutisointi, jonka kynnys asioiden suhteen on madaltunut?

Vaikka ilmastonmuutos voi mahdollisesti aikaansaada voimakkaampia sääilmiöitä, ei siitä tietääkseni ole täyttä tieteellistä varmuutta. Voisi päätellä, että jos sää Suomessa lämpenee muutamilla asteilla tulevien vuosikymmenien aikana tarkottaisi se myös enemmän ja voimakkaampia ukkosia. Ilmakehä on kuitenkin hyvin monimutkainen järjestelmä, jossa melkein kaikki vaikuttaa kaikkeen. Näin ollen on paljon epävarmuustekijöitä joiden käyttäytymistä ei tunneta siinä tilanteessa, että ilmasto lämpenee. Joillakin maapallon alueilla ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan ymmärtääkseni jo nyt melko hyvin veikata, mutta Suomi kuuluu niin vaihtelevan sään alueeseen, että meidän 2030 vuosikymmenen rajuilmojen voimakkuutta ja esiintymistä ei pystytä ennustamaan.

Viime aikojen maapallon laajuisesti uutisoidut sääilmiöt voi hyvinkin olla jo ilmastonmuutoksen aikaansaannosta, mutta kun puhutaan ilmastosta, puhutaan useiden vuosien ajanjaksosta, joten tämän vuoden kuivuudet/rankkasateet jne. voidaan ottaa huomioon vasta kun tarkastellaan esim. 1990-2010 ilmiöitä verrattuna 1900-luvun alkuun.

Ilmastonmuutos on niin herkkä alue tällä hetkellä, että on parempi pitää turpansa kiinni, ellei ole vankkaa tieteellistä näyttöä. Uskon tosin myös siihen, että media omalta osaltaan ruokkii tätä, silllä ilmastonmuutos on nyt kuuma aihe ja rajut sääilmiöt saattaa ylittää uutiskynnyksen sen takia helpommin, jolloin voidaan saada kuva, että myrskyt ovat lisääntyneet ja voimistuneet vaikka näin ei olisikaan tilanne.

Henk. koht uskon täysin, että ilmastonmuutos on tosiasia ja siihen tulee puuttua nopeasti, mutta sitten kysymys, saadaanko esim. sen myötä jatkossa Helsingissä enemmän ukkosia on vielä täysin auki.

Pauli J
Käyttäjän Pauli J kuva

Viestejä: 46
Paikkakunta:
 Helsinki

Vs: Orkolle vastaus

#20   Lähetetty Torstaina, 19. Heinäkuuta 2007 klo 23:44:16
Lainaus: Orko
Kiitos Pauli vastauksista. Nuo kaksi ensimmäistä kysymystä eivät mitään lisäystä tarvitse. Kolmannesta voi hieman jatkaa. Viittaan siis pääasiassa käsittääkseni meteorologeillekin vielä melko tuntemattomaan supersoluun.
Lainaus: Pauli J
Jos puhut siis ukkosmyrskyistä laajempana kokonaisuutena, niin vaikka Suomessa ei ole varmuudella yhtään supersolua tietääkseni havaittu, on niitä todennäköisesti ollut ja tulee esiintymään jatkossakin, vaikkakin harvoin. Mahdollisesti ilmastonmuutoksen myötä myös rajujen ukkosten määrä kasvaa täällä Suomessa.

Olen ollut siinä käsityksessä, että Suomessa on 2000-luvulla monena kesänä havaittu supersoluja. Esimerkiksi Olli Haukkovaaran sivuilla esitellään yksi kuva suomalaisesta supersolusta: http://www.myrsky.com/gallery/view_photo.php?set_albumName=photos_of_the_month&id=2001_07_moilanen

Kuinka isoksi tuollainen möykky sitten voikaan Suomessa kasvaa? Kun katselee noita Amerikan alasimia ja pumpuleita, niin joskus toivoisi vastaavaa nähtävän täälläkin. Ei tietenkään tuhojen takia, vaan kuvattavuuden....

Minulla ei ole tietoa siitä, onko Suomessa siis virallisesti määritelty jotain tiettyä ukkossolua supersoluksi. Voi olla, että esim. jossakin tapauksessa Ilmatieteen laitoksen meteorologien välillä on ollut konsensus, että semmoinen täällä olisi ollut, mutta koska en kyseisellä laitoksella ole ollut töissä en vain ole varma. Uskon kyllä, että niitä on Suomessa ollut.

Tuosta kuvasta en vielä täydellä varmuudella sanoisi, että kyseessä on supersolu. Täytyisi olla tutkakuvaa tai itse SVHS liikkuvaa kuvaa, jotta voisi paremmin sanoa kyseessä olleen supersolu. Itse etualan hyllypilvi ja "makkarat" ylempänä ei minulle ihan riitä. Vasemmalla voisi olla itse nousuvirtauksen aikaansaama seinäpilvi ja forward flank downdraft, mutta kuva on mielestäni liian epäselvä sen osalta. En siis missään nimessä väitä, etteikö kyseessä ollut todennäköisesti supersolu, mutta täysin varma ei yhden kuvan perusteella voi olla.

Supersoluja on erilaisia, ns. kuivia, märkiä, klassisia ja minisupersoluja. Ne vaihtelevat suuruudessaan. Ympäripyöreästi vastattuna voi Suomessakin ideaalitilanteessa syntyä lähes yhtä suuria supersoluja kuin Jenkkilässä, mutta ne ovat enempi kymmenien kilometrien luokkaa kuin satojen, riippuen tietysti mistä kohdin mitataan. Minisupersolut voi olla vain 6 km läpimitaltaan.

Supersolut ovat kyllä meikäläisen lemppareita ja niihin ei kyllästy sitten koskaan. Toivotaan juu, että niitä tänne saataisiin useamminkin, ilman vahinkoja tosin!

Pauli J
Käyttäjän Pauli J kuva

Viestejä: 46
Paikkakunta:
 Helsinki

Vs: Kysy sääasioista

#21   Lähetetty Lauantaina, 21. Heinäkuuta 2007 klo 23:15:44
Lainaus: J.Jäntti
Tervehdys!

Nyt kun olemme saaneet tämän kyselyputken auki oikein kunnolla, kyselisin seuraavaa - ei yllättäen; ukkosiin viittaavaa.

Helsinki tuntuu olevan yksi sellainen paikka, jonne eivät ukkoset enää mielestäni tunnu oikein tulevan, ellei kyseessä ole jokin todella vihainen, syvä matalapaineen rintama.

Olen toistuvaan otteeseen havainnut, kuinka ukkosta ennustelevia Cumulonimbus-pilviä muodostuu lämpimänä päivänä tuon tuostakin taivaalle, mutta ne tuntuvat aloittavan muodostuksen siten, että saatuaan riittävästi korkeutta, ne "päättävät" poistua kaupungin liepeiltä ukkostamaan ihan toisaalle.

Vastaava outo tilanne on tapahtunut kerran, jossa ukkospilvi saapui Viron suunnalta ja oli aktiivinen, matkalla Helsingin suuntaan ja pohjoiseen. Salamoinnit heikkenivät ja kuolivat pois ennen kuin ne saavuttivat Helsingin edustan. Täällä tuli pelkästään vettä lähes kaatamalla, mutta yhtään salamaa eikä jyrinää kuulunut. Vasta, kun pilvi oli ohittanut Helsingin, se aloitti myräkän uudelleen päästyään Hyvinkään korkeudelle.

Kysymyksiä on kaksi:
1. Vaikuttaako kaupunki olemassaolollaan jollain tapaa ukkospilvien syntyyn tai aktiivisuuteen?
2. Onko olemassa jotain selitystä tai näkemystä sille, miksi yhtäkkiä 80-luvun lopun ja 90-luvun alun hirvittävät myräkät pääkaupunkiseudulla ovat yhtäkkiä laantuneet ja (omaan näkemykseen perustuen) kaikki ukkoset siirtyneet näyttämään voimiaan enemmän Itä- ja Länsi-Suomeen?

Terve.
Näyttää siltä, että etenkin tämän forumin käyttäjien huoli on, miksi ei meikäläisen asuinpaikkaan osu ukkonen kun muualla tuntuu ukkostavan enemmän. Yksi vastaus on se, että ukkonen on niin paikallinen ilmiö, että mikäli se ei satu osumaan pään päälle, niin tuntuu, että ne karttaa omaa asuinpaikkaansa vaikka ne voisivat yhtä hyvin salamoida saman kaupungin toisella puolella. Eli hyvin usein vastaus näihin mielikuviin on eräänlainen havaintoharha. Kuitenkin esimerkiksi salamatutkista voidaan nähdä melko samanlaisia arvoja ukkospäiville rannikkoja lukuunottamatta. Ilmatieteen laitoksen sivuilla on kuva http://www.ava.fmi.fi/~tjt/upv98-06.png, jonka havaittava piirre on siis rannikkojen selvästi vähäisempi ukkospäivien lukumäärä verrattuna sisämaahan. Syy tähän on jo monesti mainittu meren kylmyys suuren osan Suomen kesästä, joka heikentää ukkosia. Toinen ilmiö voisi olla merituuli, jossa jälleen meren kylmyydestä johtuen aivan rannikkoseudut ovat todennäköisemmin poutaisempia ja selkeempiä kuin sisämaat, jossa auringon lämmitys saa aikaan nousuliikettä ja merellä laskuliikettä. Näin ollen rannikoille virtaa alatroposfäärissä viileämpää ilmaa, joka stabilisoi ilmakehää vähentäen konvektiotilanteita etenkin alkukesästä.

Tuo toivottavasti selittää jonkin verran minkä takia esim. Helsingissä ukkospäivät voivat olla harvemmassa kuin sisämaassa. Tuo havaintosi kasvavista Cumulonimbus pilvistä perustuu tuohon edellä mainittuun syyhyn. Yleensä ukkosta tukevissa tilanteissa meillä vallitsee hyvin ylimalkaisesti jonkin sortin lounais/etelä/kaakkoisvirtaus, jolloin siis merellä ukkoset ovat heikkenevät, mutta epävakaan alueen päästyään mantereen ylle alkaa pilvet kasvamaan korkeuttaan. Niinpä Helsingin ollessa rannikolla ne alkaa täällä nousta, mutta virtauksen mukana kulkeutuvat sisämaahan, jossa ne ovat päässeet kypsään ukkosvaiheeseen. Jos Helsinki siis sijaitsisi joitakin kymmeniä kilometrejä sisämaassa olisi meillä luultavasti enempi ukkosiakin. Tuossa Viron tilanteessa kiinnostaisi tietää mikä vaihe kesästä vallitsi, eli oliko meri siihen aikaan kylmä vai lämmin. Todennäköisesti vielä melko viileä, joka selittäisi ukkosen heikkenemisen meren yllä ja sitten jälleen voimistumisen mantereen yllä.

Kysymyksiisi. Kaupunki ei mielestäni vaikuta ukkospilviin merkittävästi. Ukkonenhan on pääasiassa ilmakehän ilmiö ja siinä ei alin sata metriä paljoa vaikuta. Ainoastaan siis kylmät vesialustat, jotka heikentää rajakerroksen instabiiliutta. Tämä nyt on vain oma teoria, mutta voisi olla, että kaupunki, jossa on paljon teollista tuotantoa ja muutenkin rajakerrosta ehkä hiukan lämmittävä vaikutus voisi itse asiassa lisätä ilmakehän epävakautta. Lisäksi tuon runsaan erilaisten pienhiukkasten päästö voisi lisätä jääkidealkioiden määrää mahdollisesti hiukan lisäten jääkiteiden määrää, joka voisi edesauttaa salamointia. Tosiaan en perusta tätä mihinkään faktaan ja tuli vain mieleen eri kursseilla opitusta. Voi hyvinkin olla, että tämä ei todellisuudessa pidä paikkaansa ja kaupungin lisäämät hiukkaset eivät ole sopivia jääkidealkioiksi. Kuitenkin sanoisin, että kaupunkialue ei merkittävästi vaikuta ukkospilvien syntyyn tai aktiivisuuteen.

Toiseen kysymykseesi rajujen ukkosten vähenemisestä Helsingissä mieli tekisi jälleen viitata tuohon aistiharhaan. Kuten itsekin mainitset niin havainto on omaan näkemykseen perustuva. Riittää siis, että tuolloin 80-luvun lopulla omalle kohdalle sattui sattumalta pari voimakasta ukkosta ja nyt niiltä olet "välttynyt". Ukkonen on paikallinen ilmiö ja hyvin voimakkaita ukkosia esiintyy hyvin harvoin asuit missä päin vain. Niinpä helpoin selitys olisi, että silloin kohdallesi sattumalta osui pari mieleen jäänyttä ukkosta ja nyt niitä ei ole sattunut kokemaan, mutta uutisien perusteella niitä olisi enempi idässä.

Ukkospäivissä 1998-2006 ei suuria eroja eroja löydy rannikkoja lukuunottamatta. http://www.ava.fmi.fi/~tjt/upv98-06.png
Usein kuitenkin voimakkaimmat ukkoset tulee Suomeen kaakosta, Mustanmeren tuntumassa kehittyneestä matalapaineesta, joka tuo runsasta kosteutta ja lämmintä ilmamassaa Suomeen. Näin ollen maantieteellisesti kaakko ja itä ovat sen puolesta parhaassa asemassa voimakkaimpien ukkosten osalta. Lisäksi sinne ukkossolu pääsee kulkemaan koko matkan manteretta pitkin, jolloin etenkin alkukesän viileän Suomenlahden heikentävä vaikutus ei pääse niihin vaikuttamaan.

Paljon riippuu myös yksinkertaisesti vallitsevista synoptisista säätilanteista. Sattuuko suursäätilat Euroopassa tukea jonakin vuonna noita kaakon matalapaineita, vaiko lännestä saapuvia. Voi olla siis, että noissa mainitsemissa 1980-1990 alun voimakkaissa tilanteissa on säätilanteet suosineet loppukesän etelästä tulleita matalia ja voimakkaita ukkosia, jotka ovat pystyneet pyyhältämään Suomenlahden yli ilman vaikeuksia.

Näin ollen muutamat hyvin suursäätilanteen puolesta suosiolliset kesät ovat antaneet kuvan, että voimakkaat ukkoset ovat hävinneet Helsingistä muualle. Idässä mantereisuus suosii voimakkaampia ukkosia vain enemmän kuin täällä meren äärellä. Viime kesänä ei paljoa Helsingissä tai muuallakaan paljoa ukkosilla hurrattu. Tänä kesänä viileä meri on ainakin osaltaan pitänyt ukkosia Helsingistä loitolla. Voi sitten olla, että seuraavat kaksi kesää taas ovat täysin päinvastaisia ja Helsingissä saataisiin voimakkaita ukkosia. Ja ei unohdeta vuotta 2005 ja elokuun 9:ttä, jolloin Helsingissä riehui hyvin voimakas ukkosrypäs. Siitä onkin vain pari vuotta. Kyllä niitä täälläkin siis vielä saadaan kokea.

Pauli J
Käyttäjän Pauli J kuva

Viestejä: 46
Paikkakunta:
 Helsinki

Vs: Kysy sääasioista

#22   Lähetetty Lauantaina, 21. Heinäkuuta 2007 klo 23:50:09
Lainaus: postHippie
Tätä kysymystä on kyllä sivuttu jossain toisessa topicissa, mutta siihen ei vissiin ole vastausta tullut, joten:
Olisiko hyvää ehdotusta sivustoista taikka kirjoista, joiden avulla voisi saada faktaa ukkosesta fysikaalisena ilmiönä? Entäs muuta hyvää perehdytystä metrer..meteororo...mertono...metrologiikkaan?

Niin joo, tervehdys kaikille uudelta jäseneltä. Pari viikkoa kirjoilla, ja nyt ensimmäinen postaus.

Suomalainen sääkirjallisuus on melko vähäistä. Minulla on yksi joskus pienenä ostamani kotona, Suomalainen sääkirja etanasta El Ninoon. Siinä on ihan hyvin yleiskatsausta meteorologiaan ja hieman muistaakseni ukkosista. Kirjoittana mm. synoptiikan luennot meille pitänyt, loistava Jarmo Koistinen.
Suomalaisista sivuista mainittakoon Ari-Juhani Punkan sivusto http://www.helsinki.fi/~ajpunkka/myrskyareena.htm.
Sieltä löytyy myrsky faq ja ilmiöt- osiot, joista löytyy ihan hyvin suomenkielistä asiaa eri ukkosilmiöistä. Sivut voivat tosin olla hieman terminologialtaan ja asioiltaan haasteellisempia asiaan ensi kertaa tutustuvalle.

Kirjastoista voi käydä etsimässä sääkirjallisuutta, en tosin yleisten kirjastojen sääkirjojen runsaudesta tai sisällöstä paljoa tiedä.

Yksi hyvä idea olisi lukaista jokin yleismeteorologinen kirja ensi alkuun vaikkapa Suomeksi tai sitten englanniksi ja sitten googlettamalla etsiä enemmän yksityiskohtaisempaa tietoa eri asioista kun tietää jo mitä hakea. Netissä tosin kannattaa olla tietenkin varovainen tiedon suhteen, mutta tarpeeksi tonkimalla ja hakuja rajaamalla löytää ihan hyviä sivustoja. Ongelmana tosin voi jälleen ilmetä sivustojen vaativuus ja terminologia, sillä meteorologia on sen verran pienehkö tieteenala, että sivustot on yleensä tarkoitettu alan ihmisille tai paremmin sääasioihin perehtyneille.

Googlettamalla sanan meteorology, ensimmäinen sivusto Illinoin yliopiston sivu on yksi parhaita ja selkeimpiä yleiskatselmuksia, jossa on ukkosistakin ihan kiitettävästi tietoa.
Wikipedia englannin kielinen versiokin voi olla melko hyödyllinen, mutta siinä kannattaa olla tarkkaavaisempi tietojen suhteen.

Tämmöisiä ehdotuksia. Eli aluksi vaikka kirjastosta jokin suomalainen sääkirja, jolla saa yleiskuvaa ja sitten netistä yksityiskohtaisempaa tietoutta kun tietää mistä haluaa tietää enempi ja mahdollisesti mitä hakusanoja kannattaa käyttää. Tuolla A-J Punkan sivuilla on myös todella hyvä ukkos/sääsanasto suomi-englanti, joka auttaa tuossa rajauksessa.

Pauli J
Käyttäjän Pauli J kuva

Viestejä: 46
Paikkakunta:
 Helsinki

Vs: Kysy sääasioista

#23   Lähetetty Maanantaina, 23. Heinäkuuta 2007 klo 21:46:18
Lainaus: Hade
Mikä on viimeisin tieto supersalamoista? Ovatko aina olleet, ja tekniikka on löytänyt ne vasta nyt.
Ainakin minulla on sellainen käsitys että on uusi ilmiö, koska ISS,lä olevat astronautit havaitsivat ne muistaakseni viitisen vuotta sitten.
Veikkaan että johtuu magneettinapojen nykyisestä rajusta liikkumisesta, ja voimakkuuksien vaihtelusta.

http://www.ilmatieteenlaitos.fi/uutiset/index.html?A=1&Id=1026280360.html

Pistitpä pahan kysymyksen  Vinkkaa
Salamista ei ole kursseilla ollut melkein mitään ja ne menevät hiukan enempi jo geofysiikan puolelle. Niinpä olen täysin netistä saatavan tiedon varassa. "Supersalamat" sisältää kolme erilaista salamoiden muotoa, red sprites, blue jets ja elves. Ne eivät ole mikään uusi ilmiö, varmaan esiintyneet vuosisatoja, mutta niitä pystyttiin kuvaamaan vasta 1980-luvulla sattumalta. Tuossa on hieman NASAn asiaa ilmiöstä: http://www.nssl.noaa.gov/primer/lightning/ltg_tle.html
Täällä taas Alaskan yliopistolta: http://elf.gi.alaska.edu/
Siellä myös selityksiä, miksi ne havaittiin vasta niin myöhään.
Eräs henkilö, jolla voisi olla tuoreimpia tietoja supersalamoista on Ilmatieteen laitoksen salama-asiantuntija Tapio Tuomi.
Koska ilmiöt havaittiin vasta niin hiljattain on niistä melko vähän tietoa saatavilla. Ne sattuu kuitenkin aktiivisten ukkospilvien ylle, jossa troposfäärin sähkövaraus purkautuu tai vuorovaikuttaa aina ionosfääriin asti. Magneettinapojen liike voi tietenkin jollain tavalla niihin vaikuttaa, mutta minulla ei asiasta ole valitettavasti tarkempaa tietoa.

minni-77
Käyttäjän minni-77 kuva

Viestejä: 362
Paikkakunta:
 Helsinki/Vuosaari

Vs: Kysy sääasioista

#24   Lähetetty Maanantaina, 23. Heinäkuuta 2007 klo 22:18:02
Lainaus: Pauli J
Lainaus: Hade
Mikä on viimeisin tieto supersalamoista? Ovatko aina olleet, ja tekniikka on löytänyt ne vasta nyt.
Ainakin minulla on sellainen käsitys että on uusi ilmiö, koska ISS,lä olevat astronautit havaitsivat ne muistaakseni viitisen vuotta sitten.
Veikkaan että johtuu magneettinapojen nykyisestä rajusta liikkumisesta, ja voimakkuuksien vaihtelusta.

http://www.ilmatieteenlaitos.fi/uutiset/index.html?A=1&Id=1026280360.html

Pistitpä pahan kysymyksen  Vinkkaa
Salamista ei ole kursseilla ollut melkein mitään ja ne menevät hiukan enempi jo geofysiikan puolelle. Niinpä olen täysin netistä saatavan tiedon varassa. "Supersalamat" sisältää kolme erilaista salamoiden muotoa, red sprites, blue jets ja elves. Ne eivät ole mikään uusi ilmiö, varmaan esiintyneet vuosisatoja, mutta niitä pystyttiin kuvaamaan vasta 1980-luvulla sattumalta. Tuossa on hieman NASAn asiaa ilmiöstä: http://www.nssl.noaa.gov/primer/lightning/ltg_tle.html
Täällä taas Alaskan yliopistolta: http://elf.gi.alaska.edu/
Siellä myös selityksiä, miksi ne havaittiin vasta niin myöhään.
Eräs henkilö, jolla voisi olla tuoreimpia tietoja supersalamoista on Ilmatieteen laitoksen salama-asiantuntija Tapio Tuomi.
Koska ilmiöt havaittiin vasta niin hiljattain on niistä melko vähän tietoa saatavilla. Ne sattuu kuitenkin aktiivisten ukkospilvien ylle, jossa troposfäärin sähkövaraus purkautuu tai vuorovaikuttaa aina ionosfääriin asti. Magneettinapojen liike voi tietenkin jollain tavalla niihin vaikuttaa, mutta minulla ei asiasta ole valitettavasti tarkempaa tietoa.

Mä oon nähny dokumentin supersalamasta, tais olla prisman. Muistaakseni oli nimeltään supersalama.

Ukkoskauden avaus 4.5.2008 =D,  kesän 2008 ukkossaldo 6 kpl + 28.8.2008 välkettä yöllä merellä + 28.10 päiväl yks salama ja jyrähdys ja illal välkettä kauempaa
IRC-Galleria nick: BadAttitude

Pauli J
Käyttäjän Pauli J kuva

Viestejä: 46
Paikkakunta:
 Helsinki

Vs: Kysy sääasioista

#25   Lähetetty Maanantaina, 23. Heinäkuuta 2007 klo 22:33:43
Lainaus: thietavu
Mikä minua on jo vuosikymmenen ajan kummastuttanut (ja harmittanut! Vinkkaa ) on tämä: miksi Vantaan Martinlaaksossa ei ukkosta käytännöllisesti katsoen koskaan? Mikähän maantieteellinen piirre tekee sen, että komeat mustat pilvet näkyvät aina pohjoisessa, Tampereen suunnalla, etelässä Helsingin yllä, idässä Porvoota kohden, tai lännessä - mutta Martinlaakson seudun ne kiertävät.  Ironista kyllä, samanlainen paikka oli aiempi asuinseutuni, Turun Runosmäki...

Terve.

Tätä paikkakysymystä olen monessa vastauksessa selvitellyt ja en näe Martinlaaksossa mitään erikoista mikä vaikuttaisi ukkosten määrään. Sen lähistöllä ei ole suuria vesistöjä, korkeita tuntureita tai merta, joten siellä pitäisi olla aivan sama todennäköisyys ukkosille kuin muuallekin Vantaalle. Tässä tulee jälleen tämä näköharha esille. Ukkonen on niin paikallinen ilmiö, että sen todennäköisyys, että se sattuisi kulkea juuri oman asuintalon lähettyviltä tai päältä on melko pieni. Eli jos uutisissa on mainittu mahdollisista ukkosista ja alkaa sitten tähyillä taivaanrantaa ja siellä näkee jo salamointia, oli se sitten Helsingin suunnalla tai Porvoossa, näyttää ukkoset yleensä tulevan kohti vaikka ne ovat vielä hyvin kaukana. Saavuttuaan lähemmäksi ne näyttää menevän ohi. Ukkossolulla on kuitenkin useita kymmeniä mahdollisia reittejä mennä ohi niin, että sen itse vielä huomaa ja vain yksi niistä toisi sen esimerkiksi Martinlaaksoon.

Niinpä yksinkertaisesti sitä näkee paljon enemmän ukkospilviä jotka menevät havaintopaikan ohi 10-100 km kuin niitä jotka osuvat kohdalle. Näin ollen muutto Tikkurilaan, Hakunilaan tai vaikka Hyrylään ei tuo muutosta tilanteeseesi. Sielläkin yhä ihmettelisit, kuinka ukkoset kurvaa Sipoon, Seutulan tai MARTINLAAKSON päältä. Nuo ukkossolut ovat yleensä siis niin pieniä, että ne HYVIN todennäköisesti ohittaa oman havaintopaikan saati että ne osuisi kohdalle. Tämä selityksenä myös sille miksi Turussa tuntui sinulla olevan sama tunne ukkosten vähyydestä.

Ainoat tilanteet, jossa todennäköisyys ukkosille kasvaa oman kaupunginosan kohdalla on selvästi järjestäytyneet ukkoset, esim. bow echot tai muut mesoskaalan konvektiiviset systeemit, jotka yleensä siis järjestäytyy suorahkoiksi ukkoskuuronauhoiksi. Niiden sattuessa esim. Vantaalle saadaan todennäköisemmin ukkosia ja salamointi koko Vantaan alueelle. Niitä kuitenkin syntyy melko harvoin ja semmoisen osuminen omaan kaupunkiin on sitten jälleen puolestaan melko epätodennäköistä.

Lightning Detector
Käyttäjän Lightning Detector kuva

Viestejä: 271
Paikkakunta:
 Espoo, olari

Finland

Vs: Kysy sääasioista

#26   Lähetetty Tiistaina, 24. Heinäkuuta 2007 klo 13:44:35

Lyhyt kysymys: mikä on tuulen shear?

(17/07)--->(13/08)
KUVAT: http://kuvablogi.com/blog/7883/
http://www.youtube.com/watch?v=N1hHo33IndA

Jazmo
Käyttäjän Jazmo kuva

Viestejä: 96
Paikkakunta:
 Tampere

Vs: Kysy sääasioista

#27   Lähetetty Tiistaina, 24. Heinäkuuta 2007 klo 14:17:29

AJ Punkka vastaa tuohon

(Tuulen)Shear eli tuuliväänne (engl. wind shear)

Tuulen suunnan (suuntashear) ja/tai nopeuden (nopeusshear) muuttuminen paikan suhteen. Käytetään yleensä synonyyminä puhuttaessa tuulen muutoksista pystysuunnassa. Erityisesti supersolujen on todettu suosivan ympäristöä, jossa alatroposfäärin shear on erityisen voimakas (tuulen suunta muuttuu ja tuuli voimistuu merkittävästi lyhyellä matkalla ylöspäin mentäessä). Voimakas shear voi aiheuttaa myös rajua turbulenssia.

mku836
Käyttäjän mku836 kuva

Viestejä: 671
Paikkakunta:
 Kotka

Vs: Kysy sääasioista

#28   Lähetetty Tiistaina, 24. Heinäkuuta 2007 klo 14:25:23

Kiitos hyvistä vastauksista Pauli!

Tästä paikkajutusta kommenttina, kun kuitenkin tuntuu monella olevan pitkältäkin ajalta kokemuksia enemmän ja/tai vähemmän ukkosherkistä paikoista, niin onko tässä siis mutu vastaan tiede eli käytännössä paikalla on merkitystä on mutta todellisuudessa ei???

Menee ehkä jankkaamiseksi, mutta herätti ihmettelyä tämä asia...

Kuviani: http://kuvablogi.com/blog/7952/
Muutama tallenne: http://s313.photobucket.com/albums/ll389/mku836/

ukkossaldo: 2007: 12/ 2008: 11, joista 7 yöllä + yksi lentokoneesta

Der Wolf

Viestejä: 37
Paikkakunta:
 Kangasala

Vs: Kysy sääasioista

#29   Lähetetty Tiistaina, 24. Heinäkuuta 2007 klo 18:39:07

Mitäköhän legendaa tämä on? Tuohon läheiselle mäelle rakennettiin vuonna 2000 kännykkämasto ja muistan asentajien väittäneen,että nyt sitten ukkoset kiertävät tämän paikan. Onko kukaan muu kuullut vastaavaa väitettä? Itse en pidä tätä  legendaa oikein uskottavana,että ukkoset muka kiertäisivät kännykkämastoja.

Orko
Käyttäjän Orko kuva

Viestejä: 164
Paikkakunta:
 Tulevaisuuden Suur-Ylöjärvi

Vs: Kysy sääasioista

#30   Lähetetty Tiistaina, 24. Heinäkuuta 2007 klo 21:29:18
Lainaus: Der Wolf
Tuohon läheiselle mäelle rakennettiin vuonna 2000 kännykkämasto ja muistan asentajien väittäneen,että nyt sitten ukkoset kiertävät tämän paikan. Onko kukaan muu kuullut vastaavaa väitettä? Itse en pidä tätä  legendaa oikein uskottavana,että ukkoset muka kiertäisivät kännykkämastoja.

Itse taas olen kuullut aivan päinvastaista. Kännykkämastot nimenomaan vetävät salamointia puoleensa ja noin 2-3 kilometrin alueella mastosta salamointi on hieman todennäköisempää. Ja aivan käytännön kokemusta on sen verran, että erään maston rakentamisen jälkeen "vaara-alueelta" on palanut yksi sauna ja osa mummonmökistä. Todennäköisimmin kuitenkin sattumaa....

Paikalla on tällä hetkellä 0 käyttäjää ja 0 vierasta.