#32
Lähetetty Keskiviikkona, 25. Heinäkuuta 2007 klo 07:40:36
Lainaus: Der Wolf
Mitäköhän legendaa tämä on? Tuohon läheiselle mäelle rakennettiin vuonna 2000 kännykkämasto ja muistan asentajien väittäneen,että nyt sitten ukkoset kiertävät tämän paikan. Onko kukaan muu kuullut vastaavaa väitettä? Itse en pidä tätä legendaa oikein uskottavana,että ukkoset muka kiertäisivät kännykkämastoja.
Tuohon totean kyllä ykskantaan, että ovat asentajat heittäneet sellaisen legendan, jonka rinnalla Kummeli-vitsitkin kalpenevat.
Kännykkämasto ei vaikuta ukkospilven liikkeeseen mitenkään. Niinkuin Pauli on asian kertonut, kaikki alle sadan metrissä olevat asiat eivät ukkospilveä hetkauta. Vaikka tuo masto nousisi sen sadan metrin yläpuolelle, se on niin mitätön kokoluokassa, että pilvet "eivät sitä edes huomaa". Ne GSM-peilit siellä eivät signaalillaan pilviä hajoittele myöskään.
Salama toimii aivan samalla tavalla, kuin mikä tahansa sähköenergia: Maahan hakeudutaan helpointa reittiä pitkin. Tämän perusteella masto on lähes takuuvarma salamaniskun kohde. Mummon mökki- ja saunapalo tuskin on suorassa yhteydessä mastoon, ellei sitten maston harukset mene suoraan mökin yli tai ellei sauna ja/tai mökki ole mastossa kiinni.
#33
Lähetetty Keskiviikkona, 25. Heinäkuuta 2007 klo 12:17:37
Pakko kysyä näin tekniikan ihmepeukalona, tuossa aiempaan kysymykseen viitaten.
Jos ei tiedä mistään sheareista ja ilmanpaineista ja ja ja ym, voiko ukkosta katsoa ns. paljaalla silmällä oman torpan pihalta että olisiko mahdollisuutta. Onko mitään "luonnonmerkkejä" muuta kuin "hiostava ilma", tummat pilvet ja niiden muodot. Itse olen huomannut sellaisen, että ukkospilveä vasten koivun lehdet näyttävät hieman hopeisilta, mistä tämä johtuu, sitä en tiedä.
#34
Lähetetty Keskiviikkona, 25. Heinäkuuta 2007 klo 12:45:50
Miten sadepilvellä voi olla välillä niinkin jyrkkä raja, että "metrin" päässä sateenreunasta ei kastu?
Tuntuu, että tänä päivänä, kun tietokoneet ovat kuvioissa mukana, sääennusteet ovat paljon epäluotettavampia? Jää se meteorologin mutu pois. Totta vai harhaa?
#35
Lähetetty Keskiviikkona, 25. Heinäkuuta 2007 klo 13:13:00
Lainaus: mku836
Kiitos hyvistä vastauksista Pauli!
Tästä paikkajutusta kommenttina, kun kuitenkin tuntuu monella olevan pitkältäkin ajalta kokemuksia enemmän ja/tai vähemmän ukkosherkistä paikoista, niin onko tässä siis mutu vastaan tiede eli käytännössä paikalla on merkitystä on mutta todellisuudessa ei???
Menee ehkä jankkaamiseksi, mutta herätti ihmettelyä tämä asia...
Moro. Enpä ihan ymmärrä mitä tarkoitat tuolla "käytännössä paikalla on merkitystä mutta todellisuudessa ei". Kyllä tässä siis on vastakkain mututuntuma ja tiede ja jälkimmäisellä voidaan kyllä selittää suuri osa säämyyteistä. Tähän voisi myös tuoda mukaan psykologian, että ihmismieli uskoo siihen mitä se haluaa uskoa. Jos tuossa on mitään järkeä Eli mielellään haluaisi uskoa esim. siihen, että oman mökin pikkuruinen järvi vaikuttaisi ukkosten liikkeeseen vaikka tämä ei pidä paikkaansa. Mutta kyllä nämä uskomukset ja legendat ovat ihan mielenkiintoisia ja kuka tietää jos niissä täysin hullunkurisissakin olisi jotain perää jota tiede ei osaa vielä selittää. Paremmin en näihin paikkakysymyksiin osaa vastata kuin mitä olen aikaisemmissa kirjoituksissa jo maininnut.
#36
Lähetetty Keskiviikkona, 25. Heinäkuuta 2007 klo 13:24:20
Lainaus: Der Wolf
Mitäköhän legendaa tämä on? Tuohon läheiselle mäelle rakennettiin vuonna 2000 kännykkämasto ja muistan asentajien väittäneen,että nyt sitten ukkoset kiertävät tämän paikan. Onko kukaan muu kuullut vastaavaa väitettä? Itse en pidä tätä legendaa oikein uskottavana,että ukkoset muka kiertäisivät kännykkämastoja.
Nämä ovat niitä hauskimpia uskomuksia. Ukkospilvet eivät välitä pätkääkään itse mastosta kuten J.Jäntti mainitsi. Ne voi ainoastaan hieman lisätä todennäköisyyttä salamointiin. Iskeehän Eifffel-torniin enempi salamoita kuin lähialueen muihin rakennuksiin.
En ihan usko, että salamointi lisääntyisi 2-3 km tornista, lähinnä ehkä muutamia satoja metriä ellei masto ole tosiaan jollain tapaa kytköksissä esim. lankapuhelinverkkoon tai muuten lähialueen mökkiin, jolloin sähkövirta voi kulkeutua voimakkaana pitkänkin matkan. Näinhän kävi nyt Lahdessa, kun erään kerrostalon sähkövempeleet ja hissit kärähti kun salaman aiheuttava sähkövirta kulkeutui niihin. Kaupunkialueella näin harvoin käy.
#37
Lähetetty Keskiviikkona, 25. Heinäkuuta 2007 klo 13:26:31
Moro. Enpä ihan ymmärrä mitä tarkoitat tuolla "käytännössä paikalla on merkitystä mutta todellisuudessa ei". Kyllä tässä siis on vastakkain mututuntuma ja tiede ja jälkimmäisellä voidaan kyllä selittää suuri osa säämyyteistä. Tähän voisi myös tuoda mukaan psykologian, että ihmismieli uskoo siihen mitä se haluaa uskoa. Jos tuossa on mitään järkeä Grin
Juuri tätä vastausta hain! Eli tiede korvaa monta kertaa mutun! On vaan huonoa säkää, jos jossain ukkostaa herkemmin ja jossain ei!
#38
Lähetetty Keskiviikkona, 25. Heinäkuuta 2007 klo 13:36:16
Moi, Pauli !
Tampereella on ollut tasaisen harmaa taivas, joten siinä mielessä oli aika yllättävää että solukkoa alkoi syntymään tuossa Tampereen eteläpuolella ja nyt onkin vettä ripotellut jo jonkin aikaa. No ilmeisesti tämä harmaa pilvimassa leijuu aika matalalla ja peittää korkeammalla ilmakehässä tapahtuvien muutosten havainnoinnin - solujen lähestymisestä ei olisi voinut taivaalle silmäilemällä saada mitään osviittaa kun taivas ei siellä suunnalla, josta tulivat, edes tummentunut. Alkoi vaan yksinkertaisesti satamaan.
Mutta kysytäänpä tällaisesta kuin maitotuotteiden pilaantumisesta ukkosella. Se kun ei mielestäni ole mikään myytti vaan jatkuvasti havaittu tilanne eli käsittääkseni näillä asioilla on jotain merkitystä keskenään.
Eli mistähän tämä ilmiö mahtaisi johtua ? Ukkosella toki kosteus nousee ja lämmönvaihteluakin on mutta tuskin se jääkaapin olosuhteisiin paljoakaan vaikuttaa. Entäpä ilman sähköisyys, voisiko siinä olla selitys ? Tai salamoinnista johtuva ääniaaltojen värähtely ?
#39
Lähetetty Keskiviikkona, 25. Heinäkuuta 2007 klo 13:50:51
Ja kun aina vaan kysytään sääilmiöistä joissa on ukkonen tavalla tai toisella osallisena niin kysynpä tällaista, jonka monet ovat varmaan huomanneet.
Eli lähinnä tyynellä ilmalla öiseen aikaan kun ilman lämpötila on pudonnut, voi kulkiessaan huomata alueita, jotka ovat heittävät useilla asteilla. Tämän voi huomata ihan parin metrin alueella. Kävellenkin tämän joskus voi huomata, pyöräillessään vieläkin helpommin. Vaihteleeko samalla suuresti myös kosteus lämpötilan lisäksi ja mistä kyseinen ilmiö mahtaa johtua ? Joskushan voi huomata, että varsinkin peltoaukeille lähelle maan pintaa ilmestyy joskus utupilviä.
#40
Lähetetty Keskiviikkona, 25. Heinäkuuta 2007 klo 18:36:57
Lainaus: kuuntamo
Pakko kysyä näin tekniikan ihmepeukalona, tuossa aiempaan kysymykseen viitaten.
Jos ei tiedä mistään sheareista ja ilmanpaineista ja ja ja ym, voiko ukkosta katsoa ns. paljaalla silmällä oman torpan pihalta että olisiko mahdollisuutta. Onko mitään "luonnonmerkkejä" muuta kuin "hiostava ilma", tummat pilvet ja niiden muodot. Itse olen huomannut sellaisen, että ukkospilveä vasten koivun lehdet näyttävät hieman hopeisilta, mistä tämä johtuu, sitä en tiedä.
Kiitos jo etukäteen
Tervehdys!
Kyllä tuo pilvien muodostus on se ykkösmerkki, niistähän ne ukkoset syntyy. Eli tarkkailla nouseeko cumulus pilvet korkeutta enemmän kuin leveyttä. Jos niihin alkaa muodostua aivan ylös alasin eli ne alkaa ylhäällä leviämään kuin korkki olisi niiden päällä, niin sitten ollaan jo melko lähellä ukkostakin.
Muutoin yksi tunnetuimpia merkkejä ovat tervapääskyt, jotka "ukkosherkemmällä" kelillä lentelee korkealla, sillä konvektio nostaa hyönteisiäkin ylemmäksi, josta pääskyt niitä pyydystelee. Tuo koivunlehtiteoria on minulle uusi tuttavuus, täytyypä katsoa joku päivä kun ukkostaa. Minulla näin kaupunkilaisena ei ole näitä luonnonmerkkejä niin hyvin tiedossa. Jos jollain on jotain mielenkiintoisia ajatuksia niin tänne vaan viestiä, niitä on hauska lueskella!
#41
Lähetetty Keskiviikkona, 25. Heinäkuuta 2007 klo 19:00:57
Lainaus: Pauli J
Muutoin yksi tunnetuimpia merkkejä ovat tervapääskyt, jotka "ukkosherkemmällä" kelillä lentelee korkealla, sillä konvektio nostaa hyönteisiäkin ylemmäksi, josta pääskyt niitä pyydystelee.
Taas tää ihmettelijä kiusaa sinua! Mites taas minulle joskus opetettu sanonta, että ennen sadetta pääskyt lentää alhaalla, koska hyönteiset etsii suojaa ennen sadetta. Tosin tuo sinunkin mainitsema pääskyjen ylhäällä lento kyllä pitää myös paikkansa. Olen sitä samaa ilmiötä itsekin ihmetellyt, mutta nyt tiedän syyn! Taas tätä mutu versus tiede!
#42
Lähetetty Keskiviikkona, 25. Heinäkuuta 2007 klo 19:18:43
Lainaus: mku836
Miten sadepilvellä voi olla välillä niinkin jyrkkä raja, että "metrin" päässä sateenreunasta ei kastu?
Tuntuu, että tänä päivänä, kun tietokoneet ovat kuvioissa mukana, sääennusteet ovat paljon epäluotettavampia? Jää se meteorologin mutu pois. Totta vai harhaa?
Tämä vaatii joko tuulettoman sään, jolloin sade tippuu lähes kohtisuoraan maahan ja/tai erittäin selkeän rajapinnan nousu- ja laskuvirtaukselle. Niinpä nousuvirtaus ja laskuvirtaus ovat hyvin lähekkäin toisiaan, vaikka melkein päällekkäin, jolloin laskuvirtauksessa sade pääsee tippumaan maahan asti, mutta nousuvirtauksen kohdalla näin ei käy vaan sadepisarat ehtii haihtua. Niinpä ilmamassasadekuuroissa kun nämä virtaukset ovat pakostakin melko lähekkäin toisiaan, voi esiintyä melko selkeitä rajoja. http://farm1.static.flickr.com/123/353579572_63f37f4df1_o.jpg Sama periaate, mutta erilainen sääilmiö. Tuossa on linkki USA:seen supersoluun, jossa nousuvirtaus ja laskuvirtaus ovat hyvin selvästi rajattu. Tuo on melko äärimmäinen esimerkki, mutta selittää asian melko hyvin ja teoriassa noin voi esiintyä selkeitä rajoja, missä sataa ja missä ei. Tuossa tapauksessa tosin tuulet ovat kaikkea muuta kuin olemattomia, mutta erittäin voimakkaan nousuvirtauksen takia tuo laskuvirtaus ei pysty paljoa hajoamaan ja leviämään ja niinpä voi syntyä kuvan kaltaisia sadeseiniä. Lisäksi tämä voi selittää sen kuinka sade voi joskus alkaa hetkellä kaatamalla ja lakata hetkessä. Harvoin kuitenkin näin selkeitä esimerkkejä tapahtuu, etenkään Suomessa.
Toiseen kysymykseesi. Voitte varmaan arvata, että tulevana meteorologina vastaan, että tämä ei pidä paikkaansa! Täyttä harhaa tuo kyllä siis on. Sen myötä kun laskentateho ja tietokoneet ovat parantuneet on voitu antaa pienemmän alueen ennusteita, jotka kuitenkaan ei aina ymmärrettävästi pidä paikkaansa. Jos samaa olisi yritetty ennen tietokoneita, ei siitä olisi tullut yhtään mitään.
Ilman tietokoneita vuosikymmeniä sitten ennusteet ulottui maksimissaan 24h ja silloinkin osattiin ehkä vain sanoa ollaanko matalapaineessa, korkeapaineessa tai jotain siltä väliltä. Niinpä kyllä sillon ehkä ennusteet osui siltä osin suht kohdilleen, mutta kyllä samaan ja huomattavasti pidemmälle päästään nykyään. Niinpä nykyään kun pyritään aina antamaan yhä pienemmän alueen ennusteita tulee mieleen, että nehän ovat pielessä vaikka lämpötilat, pilvisyys olivatkin suht oikeessa mutta ennustettu sadekuuro menikin joitakin kymmeniä kilometrejä ohi. Kyllä ne meteorologit ovat edelleen yhtä päteviä kuin ennenkin. Näin kesällä vain nuo tietokonemallit ovat niin ongelmissa joidenkin pienien matalapaineiden kanssa, että ajot muuttuu usean kerran päivässä ja eri mallit antaa eri ennusteita. Kun numeeriset mallit ovat ennusteiden pohja ja jos ne ovat paljonkin erimielisiä niin meteorologin työ vaikeutuu kun täytyy yrittää päätellä mikä malli on ollut luotettavin ja seurannut selkeätä linjaa. Syksyllä ja talvella tilanne taas muuttuu niin, että ennusteet paranee huomattavasti ja 5-7 päivän ennusteet pitävät paikkaansa. Kesällä tuo kuurojen esiintyminen kun vaikuttaa niin paljon lämpötilaan, pilvisyyteen ja tietenkin sateisiin. Talvella sadealueet ovat jatkuvampia ja kuuroja esiintyy harvemmin.
#43
Lähetetty Keskiviikkona, 25. Heinäkuuta 2007 klo 19:39:44
Lainaus: Pete
Moi, Pauli !
Tampereella on ollut tasaisen harmaa taivas, joten siinä mielessä oli aika yllättävää että solukkoa alkoi syntymään tuossa Tampereen eteläpuolella ja nyt onkin vettä ripotellut jo jonkin aikaa. No ilmeisesti tämä harmaa pilvimassa leijuu aika matalalla ja peittää korkeammalla ilmakehässä tapahtuvien muutosten havainnoinnin - solujen lähestymisestä ei olisi voinut taivaalle silmäilemällä saada mitään osviittaa kun taivas ei siellä suunnalla, josta tulivat, edes tummentunut. Alkoi vaan yksinkertaisesti satamaan.
Mutta kysytäänpä tällaisesta kuin maitotuotteiden pilaantumisesta ukkosella. Se kun ei mielestäni ole mikään myytti vaan jatkuvasti havaittu tilanne eli käsittääkseni näillä asioilla on jotain merkitystä keskenään.
Eli mistähän tämä ilmiö mahtaisi johtua ? Ukkosella toki kosteus nousee ja lämmönvaihteluakin on mutta tuskin se jääkaapin olosuhteisiin paljoakaan vaikuttaa. Entäpä ilman sähköisyys, voisiko siinä olla selitys ? Tai salamoinnista johtuva ääniaaltojen värähtely ?
Tere tere! Kaikkea sitä kysyttekin ;D No ei siinä mitään, ihan hyvä vaan. Itse en tätä maidon nopeampaa pilaantumista ole tietoisesti havainnut, mutta jos siihen syytä etsii, niin mielestäni itse ukkosella ei siihen ole vaikutusta. Ukkonen kun siintyy yleensä lämpimässä ja kosteassa ilmassa ja silloin janon tarve kasvaa. Niinpä ehkä sitä jääkaappia availlaan useammin. Silloin kuin näin tehdään, sinne pääsee tuota lämmintä ja kosteaa ilmaa, joka itsessään vaihtuu jääkaapin sisäisen ilman kanssa kun kylmä ilma karkaa sieltä nopeammin. Lisäksi kun tuo kostea ilma reagoi kylmän ilman kanssa osa vesihöyrystä tiivistyy, joka vapauttaa lämpöenergiaa edelleen hiukan lämmittäen ilmaa. Eli kun sitä hellesäällä jääkaappia ehkä availlaan enemmän, ilma vaihtuu nopeammin ja vesihöyryn tiivistyminen lämmittää jääkaapin ilmaa enemmän, jolloin jääkaappi joutuu tekemään enemmän työtä ilman viileänä pitämiseen.
Täytyisi kysäistä maitotuotteiden valmistajilta, kuinka paljon nopeammin maitotuotteet pilaantuu jos niiden lämpötila heittelee useasti. Veikkaisin kuitenkin, että ei se maito pilaannu nopeammin ukkoskelilläkään, jos se kaappi pysyy suljettuna. Sähköisyydellä en usko olevan vaikutusta, se kun on enempi yläilmakehän asia. Eikä tuo ääniaaltojen värähtelykään varmaan vaikuta, tai täytyisi käydä Hartwall areenalla kysäisemässä pilaantuuko maito nopeammin kun on rock-konsertti meneillään Niinpä kyllä pistäisin tuon pilaantumisen lämpimän ja kostean ilman syyksi höystettynä runsaiden kaapin availujen kera.
Ehkä vielä keventävänä selityksenä se, että tämän foorumin käyttäjille ukkonen tuntuu olevan viihdettä ja silloin virvoitus- ja muita juomia kuluu enempi ja jääkaapin ovi on koetuksella.
#44
Lähetetty Keskiviikkona, 25. Heinäkuuta 2007 klo 19:41:31
Kommentti ensimmäiseen! Hyvä kuva! Tosiaan, tuulta ei ollut juuri nimeksikään, mutta raja oli selkeä. Tuo nousu/laskuvirtauksen raja syyksi on tosiaan mahdollinen!
Toinen! Tuo kommenttini on lainaus keskusteluista asiakkaideni kanssa, joten nyt minulla on aseita taas puolustaa tietokone aikaa!
#45
Lähetetty Keskiviikkona, 25. Heinäkuuta 2007 klo 20:08:38
Lainaus: Pete
Ja kun aina vaan kysytään sääilmiöistä joissa on ukkonen tavalla tai toisella osallisena niin kysynpä tällaista, jonka monet ovat varmaan huomanneet.
Eli lähinnä tyynellä ilmalla öiseen aikaan kun ilman lämpötila on pudonnut, voi kulkiessaan huomata alueita, jotka ovat heittävät useilla asteilla. Tämän voi huomata ihan parin metrin alueella. Kävellenkin tämän joskus voi huomata, pyöräillessään vieläkin helpommin. Vaihteleeko samalla suuresti myös kosteus lämpötilan lisäksi ja mistä kyseinen ilmiö mahtaa johtua ? Joskushan voi huomata, että varsinkin peltoaukeille lähelle maan pintaa ilmestyy joskus utupilviä.
Tämä on sama ilmiö kuin mihin halla liittyy. Mikäli yö on selkeä on maapinnan tehoisa lämpösäteily runsaampaa kun pilvet eivät heijasta sitä takaisin. Näin ilma pääsee jäähtymään yön tunteina maanpinnan lähellä. Silloin syntyy inversiotilanne, jossa ilma siis on lämpimämpää ylhäällä kuin alhaalla. Inversioita kehittyy heikon tuulen vallitessa, muutoinhan tuuli sekoittaisi ilmaa sen verran, että lämpötilajakauma olisi yleistettynä melkolailla sama maanpinnan lähettyvillä ja vaikka 50 m korkeudella.
Tunnetusti kylmä ilma on raskaampaa kuin lämmin, jolloin se valuu mahdollisimman alas. Näin saavutetaan hyvin alhaisia lämpötiloja esim. vuoristokylissä, joissa vuorten huipulta kylmä ilma valuu kyliin ja saa aikaan helpostikin talvella -40 tai kylmempiä öitä.
Niinpä heikon tuulten vallitessa yöllä voi tosiaan huomata selviä lämpötilaeroja lyhyilläkin matkoilla. Niinpä joidenkin mäkien juurella tai laaksoissa voi esiintyä monia asteita kylmempiä lämpötiloja kuin korkeammalla. Hyvin eron voi huomata vaikka metsästä peltoaukealle siirryttäessä. Puut lämpösäteilevät ympärilleen ja pitävät metsän siimeksessä lämpötilaa korkeammalla kuin peltoaukeilla, joissa ulossäteily siis on voimakkaampaa.
Itse ilman absoluuttinen kosteussisältö ei näillä alueilla paljoa vaihtele, mutta suhteellinen kosteus voi vaihdella. Kun laaksossa tai pellolla ilma on siis viileämpää ollaan siellä lähempänä ilman kastepistettä ja selkeinä öinä sinne voi muodostua säteilysumua.
Syksyisin ja myös keväisin nämä säteilysumut kasvaa yön aikana kymmenien tai satojen metrien korkeuteen ja silloin kun auringon lämmittävä vaikutus on heikompaa voi olla, että tuo sumupilvi ei hälvene päivän aikana ollenkaan.
#46
Lähetetty Keskiviikkona, 25. Heinäkuuta 2007 klo 20:15:56
Lainaus: Pauli J
Ehkä vielä keventävänä selityksenä se, että tämän foorumin käyttäjille ukkonen tuntuu olevan viihdettä ja silloin virvoitus- ja muita juomia kuluu enempi ja jääkaapin ovi on koetuksella.
Tuossa voi olla kyllä hyvinkin vinha perä....
Mutta kiinnostavaa oli lukea tuollainenkin selitys asiasta.
Puut lämpösäteilevät ympärilleen ja pitävät metsän siimeksessä lämpötilaa korkeammalla kuin peltoaukeilla, joissa ulossäteily siis on voimakkaampaa
Juuri tuokin on tullut huomattua, eli kun on metsästä tullut aukealle niin sen lämpötilan muutoksen tuntee oikein iholla. Kiitos asiaa erittäin selventävistä vastauksista.
#47
Lähetetty Keskiviikkona, 25. Heinäkuuta 2007 klo 20:17:41
Lainaus: mku836
Lainaus: Pauli J
Muutoin yksi tunnetuimpia merkkejä ovat tervapääskyt, jotka "ukkosherkemmällä" kelillä lentelee korkealla, sillä konvektio nostaa hyönteisiäkin ylemmäksi, josta pääskyt niitä pyydystelee.
Taas tää ihmettelijä kiusaa sinua! Mites taas minulle joskus opetettu sanonta, että ennen sadetta pääskyt lentää alhaalla, koska hyönteiset etsii suojaa ennen sadetta. Tosin tuo sinunkin mainitsema pääskyjen ylhäällä lento kyllä pitää myös paikkansa. Olen sitä samaa ilmiötä itsekin ihmetellyt, mutta nyt tiedän syyn! Taas tätä mutu versus tiede!
;)
Kiusaa vaan ihan rauhassa, ei meikäläistä haittaa!
Riippuu sateesta. Tuossa konvektiotilanteessa hyönteiset ja siten pääskyt tykkäävät lennellä korkeammalla, kun taas esim lämpimän rintaman saapuessa ilmakehä muuttuu stabiilimmaksi ja konvektio heikkenee. Tämä siksi, että lämmin rintama saapuu ensin ylätroposfäärissä ja siitä alenee kunnes lopuksi saapuu maanpintarintama. Niinpä lämmintä ilmaa on ensin aivan ylhäällä ja viileämpää alempana. Tällöin ilma on stabiilihkoa ja hyönteiset ja pääskyset pysyttelevät alempana. Ne saattavat myös havaita ilmanpaineen alenemisen, joka tietää yleensä sateita, jolloin tervapääskyt muuttaa lentokorkeuttaan. Lintujen aisteista tosin en tiedä paljon mitään, joten en tuosta menee takuuseen.
#48
Lähetetty Keskiviikkona, 25. Heinäkuuta 2007 klo 20:39:52
Itse(kin) olen kuullut, että pääskyset lentävät matalalla ennen sadetta. Näin kävi ainaki tämän vuoden toukokuun lopussa. Tervapääskyt lentelivät erittäin matalalla ennen sitä voimakasta 30.5 ukkosta, joka tuli yöllä. Mistäköhän tämä sitten johtu? Ern mitenkään halua pois sulkea sitä korkealla lentämisjuttua. Tuli muuten vaan mieleen tälläinen sattuma.
(17/07)--->(13/08)--->(05/09)--->(03/10 Vuoden Eka 18.4.10 klo 00.56, seuraava(t) 13.5salamointia, 22.5, 30.5(2murahdusta))
KUVAT: http://kuvablogi.com/blog/7883/ http://www.youtube.com/watch?v=N1hHo33IndA
#50
Lähetetty Keskiviikkona, 25. Heinäkuuta 2007 klo 21:30:20
Ehkä vielä keventävänä selityksenä se, että tämän foorumin käyttäjille ukkonen tuntuu olevan viihdettä ja silloin virvoitus- ja muita juomia kuluu enempi ja jääkaapin ovi on koetuksella. Cool
Tuossa voi olla kyllä hyvinkin vinha perä.... Grin
Mutta kiinnostavaa oli lukea tuollainenkin selitys asiasta.
Luulempa ettei ainakaan olut pääse suomalaisten jääkaapeissa vanhentumaan...
mutta itse kysymykseen: Eräälle kaverille kävi joskus outo ilmiö kun hän oli kaverinsa kaa jossain isohkolla järvellä kalassa (virvelit hiilikuitua) ja järven yllä oli ilmeisesti jotain kehittyvää kuuropilveä. Ihan yllättäin oli kuulemma ne hiilikuituiset vavat alkaneet kipinöimään jä rätisemään... kaverit olivat tietty pelästyneet. Virvelit veneeseen, moottori käyntiin ja täysillä pois... kuulemmä muutamaa sekunttia myöhemmin oli täsmälleen siihen paikkaan mäjäyttänyt salama missä olivat veneen kanssa olleet paikallaan. Liekö tässä oltu pulloa hieman raotettu liikaa tai muuten vaan laitettu legenda kulkemaan... vai voiko oikeasti jotain tuommoista tapahtua. Voisin viitata vähän samantapaiseen tapaukseen kun kuulemma joskus Helsingissä ukkosmyrskyssä oli sateenvarjojen nupit lyöneet kipinää... tämä juttu oli joskus lehdessäkin.
#51
Lähetetty Torstaina, 26. Heinäkuuta 2007 klo 09:53:56
Olen itse kuullut myös kipinöivistä / läpivuotavista ilmasähköjohdoista ukkosella. Johtuneeko ilman sähköisyydestä, esisalamasta vai salaman iskusta jossain kauempana, vaikea mennä sanomaan.
Jotenkin tuo venelegenda kuulostaa juuri siltä - legendalta. Jos kipinöinti johtuisi esisalaman (pilvi -> maa) hakeutumisesta, niin tuntuisi oudolta, että siinä menisi niin kauan, että kaverisi kerkiäisivät tehdä kaikki tekonsa ja ajaa vielä karkuun. Käsitykseni mukaan (maa)salamanisku on kaksiosainen, ensin pilvestä tulee esisalama rauhakseen alaspäin ja kun "reitti" on muodostunut, maasta jysähtää pilveen varsinainen jännitteen tasaava salama. Am I right?
#52
Lähetetty Torstaina, 26. Heinäkuuta 2007 klo 10:48:37
Kaikkihan tietää salaman voiman! Kaverin lähelle löi katulamppuun salama (tappoi siinä olleen lokin), siirtyi puhelinlinjaa pitkin autotalliin, autotallista sähkölinjaa asuntoon, saaden tuhoa aikaan sähkölaitteille! Muutaman päivän tehtiin töitä, että sähköt toimi, puhelinvikaa etsittiin pitkään, kunnes se jäljitettiin siihen katulyhdyn ja autotallin väliin. Asentaja tutki johdon, eikä ulkoisia vaurioita näkynyt, mutta johto on silti poikki! Vaihtoi piuhan ja alkoi tutkia vanhaa; sisuskaapeleita ei enää ollut, mutta kuori oli aivan normaalin näköinen!!!
Ei legenda, joten mites tällainen on mahdollista???
#53
Lähetetty Torstaina, 26. Heinäkuuta 2007 klo 13:36:54
Lainaus: LD
Itse(kin) olen kuullut, että pääskyset lentävät matalalla ennen sadetta. Näin kävi ainaki tämän vuoden toukokuun lopussa. Tervapääskyt lentelivät erittäin matalalla ennen sitä voimakasta 30.5 ukkosta, joka tuli yöllä. Mistäköhän tämä sitten johtu? Ern mitenkään halua pois sulkea sitä korkealla lentämisjuttua. Tuli muuten vaan mieleen tälläinen sattuma.
Enpä tarkkaan muista enään tuon päivän vallitsevia sääoloja. Mutta luulisin, että illalla kun auringon lämmitys lakkaa ja alatroposfäärin konvektio heikkenee myös pääskyset ja hyönteiset tulee alemmaksi. Tuo voimakas ukkonen on siis ollut enemmän syvää konvektiota korkeammalla ilmakehässä, joka on pysynyt hengissä yöhön asti. Täytyypä nyt tarkkailla hieman enempi noita luonnon merkkejä. Tarvitsisi vaan enempi ukkospäiviä tänne Helsinkiin.
#54
Lähetetty Torstaina, 26. Heinäkuuta 2007 klo 13:55:59
Lainaus: Kössi
Ehkä vielä keventävänä selityksenä se, että tämän foorumin käyttäjille ukkonen tuntuu olevan viihdettä ja silloin virvoitus- ja muita juomia kuluu enempi ja jääkaapin ovi on koetuksella. Cool
Tuossa voi olla kyllä hyvinkin vinha perä.... Grin
Mutta kiinnostavaa oli lukea tuollainenkin selitys asiasta.
Luulempa ettei ainakaan olut pääse suomalaisten jääkaapeissa vanhentumaan...
mutta itse kysymykseen: Eräälle kaverille kävi joskus outo ilmiö kun hän oli kaverinsa kaa jossain isohkolla järvellä kalassa (virvelit hiilikuitua) ja järven yllä oli ilmeisesti jotain kehittyvää kuuropilveä. Ihan yllättäin oli kuulemma ne hiilikuituiset vavat alkaneet kipinöimään jä rätisemään... kaverit olivat tietty pelästyneet. Virvelit veneeseen, moottori käyntiin ja täysillä pois... kuulemmä muutamaa sekunttia myöhemmin oli täsmälleen siihen paikkaan mäjäyttänyt salama missä olivat veneen kanssa olleet paikallaan. Liekö tässä oltu pulloa hieman raotettu liikaa tai muuten vaan laitettu legenda kulkemaan... vai voiko oikeasti jotain tuommoista tapahtua. Voisin viitata vähän samantapaiseen tapaukseen kun kuulemma joskus Helsingissä ukkosmyrskyssä oli sateenvarjojen nupit lyöneet kipinää... tämä juttu oli joskus lehdessäkin.
Kyllä tuossa voi olla perää. Ukkospilvessähän ylhäällä on positiivinen ja alhaalla negatiivinen varaus ja maassa positiivinen varaus. Kun ukkospilvi sattuu kohdalle on nuo kaksi varausta lähellä toisiaan. Silloin ne "vetää" toisiaan puoleensa. Vähän niinkuin veisit käsivarren television ruudun viereen. Silloin ihokarvat nousee pystyyn ja jos viet käden tarpeeksi lähelle kuulee pientä "salamointia". Niinpä ukkospilvien tullessa kohdalle tuota positiivista varausta nousee puita, ihmisiä ja erilaisia esineitä pitkin ylöspäin. Eli jos tuntuu, että ukkonen on päällä ja ihokarvat tai hiukset nousee pystyyn tai iholla tuntee kihelmöintiä tai tosiaan metalliset esineet kipinöi, voi olla melko varma, että salama voi iskeä minä hetkenä hyvänsä. Se mikä hieman tuossa pisti silmään on, että hiilikuituiset virvelit alkoi rätistä. Enpä ole virvelöinyt pitkään aikaan, mutta eikös kaikissa virveleissä ole jotakin metalliosia, vai onko itse se kelakin hiilikuitua? Jokatapauksessa voi olla, että tuo positiivisen varauksen nousu saa aikaan kipinöintiä. Yleensä tämä tapahtuu vain hetkeä ennen itse pääsalamaa, mutta voi olla, että pahasti pelästyneet kaverisi on ehtineet alta sen verran pois, että tuurilla salama ei osunut heihin.
Jos voit heiltä kysäistä, että rätisikö esim. moottori, nousiko ihokarvat tai hiukset pystyyn tai oliko mitään muita ilmiöitä ennen salamaa.
Tuo sateenvarjon nuppikipinöintikin on siten täysin mahdollista. On vain käynyt melkoinen tuuri, että salama ei sitten siihen ole iskenyt, vai oliko?
Itse muistan nähneeni töllöstä dokumentin kun salamavalokuvaaja oli kilometrien päässä mäen rinteellä kuvailemassa kaukaista ukkospilveä ja hän mainitsi huomanneensa ihokarvojen nousun ja kameran "sulamisen" ja kipinöinnin vain hetkeä ennen kuin salama iski. Eli kyllä näitä ennusmerkkejä on, vaikka hyvin usein niitä ei ilmene ja salama iskee yhtäkkiä.
#55
Lähetetty Torstaina, 26. Heinäkuuta 2007 klo 14:07:36
Enpä ole virvelöinyt pitkään aikaan, mutta eikös kaikissa virveleissä ole jotakin metalliosia, vai onko itse se kelakin hiilikuitua? Jokatapauksessa voi olla, että tuo positiivisen varauksen nousu saa aikaan kipinöintiä. Yleensä tämä tapahtuu vain hetkeä ennen itse pääsalamaa, mutta voi olla, että pahasti pelästyneet kaverisi on ehtineet alta sen verran pois, että tuurilla salama ei osunut heihin.
Onhan virveleissä metallisia osiakin ja onhan hiilikuitukin hyvin sähköä johtava aine. Kyllähän mun mielestä kalastajienkin keskuudessa on ihan yleinen ohje että vavat (ainakin hiilikuituiset) otetaan välittömästi alas ja laitetaan veneen pohjalle ukkosen sattuessa kohdalle. Jos nyt en ihan väärin ymmärrä niin tuommoinen isohko vene monineen vapoineen on suuri houkutus salamalle keskellä ulappaa?
kavereilla taisi tosiaan käydä tuuri että ehtivät alta pois... ehkäpä tajusivat mitä oli tapahtumassa ja kun tarkemmin muistelen niin kaveri tosiaan mainitsi että tuon kipinöinnin lisäksi kaikilla oli hiukset pystyssä ja tuntui kuulemma semmoiselta sähköiseltä
#56
Lähetetty Torstaina, 26. Heinäkuuta 2007 klo 14:12:56
Lainaus: Kössi
Onhan virveleissä metallisia osiakin ja onhan hiilikuitukin hyvin sähköä johtava aine. Kyllähän mun mielestä kalastajienkin keskuudessa on ihan yleinen ohje että vavat (ainakin hiilikuituiset) otetaan välittömästi alas ja laitetaan veneen pohjalle ukkosen sattuessa kohdalle. Jos nyt en ihan väärin ymmärrä niin tuommoinen isohko vene monineen vapoineen on suuri houkutus salamalle keskellä ulappaa?
Eihän voima/sähkölinjankaan lähellä kannata kalastella! Osuppa pitkällä onkivavalla sähkölinjaan, niin saattaapi räsähtää! Eli hiilikuitukalastusvehkeiden kanssa on oltava varovainen, jos on sähköä lähellä muodossa tai toisessa!
#57
Lähetetty Perjantaina, 27. Heinäkuuta 2007 klo 18:08:26
Lainaus: Jazmo
Olen itse kuullut myös kipinöivistä / läpivuotavista ilmasähköjohdoista ukkosella. Johtuneeko ilman sähköisyydestä, esisalamasta vai salaman iskusta jossain kauempana, vaikea mennä sanomaan.
Jotenkin tuo venelegenda kuulostaa juuri siltä - legendalta. Jos kipinöinti johtuisi esisalaman (pilvi -> maa) hakeutumisesta, niin tuntuisi oudolta, että siinä menisi niin kauan, että kaverisi kerkiäisivät tehdä kaikki tekonsa ja ajaa vielä karkuun. Käsitykseni mukaan (maa)salamanisku on kaksiosainen, ensin pilvestä tulee esisalama rauhakseen alaspäin ja kun "reitti" on muodostunut, maasta jysähtää pilveen varsinainen jännitteen tasaava salama. Am I right?
Yes, you are right. Luulenpa, että noissa kipinöinneissä ei vielä ole kyse itse esisalamasta, joka tosiaan lähtee pilvestä liikkeelle. Eli luultavasti vain se positiivisten varausten kasautuminen pienelle alueelle reagoi sitten muiden viereisten pienten varausten kanssa. Tosi mielenkiintoinen ilmiö kuitenkin. En ihan varma ole, mutta jotenkin minulla on todella hämärä kuva siitä, että joskus pienenä olisi ittelläkin noussut ihokarvat pystyyn ukkosen ollessa lähellä. Joten ei se aina merkkaa sitä, että ukkonen olisi varmasti iskemässä siihen paikkaan. Tai sitten en vaan muista iskusta johtuen, d'oh!
#58
Lähetetty Keskiviikkona, 1. Elokuuta 2007 klo 12:50:42
"ei se aina merkkaa sitä, että ukkonen olisi varmasti iskemässä siihen paikkaan" - tarkennus Kun hiuksesi nousevat pystyyn ukkospilven yhteydessä, olet positiivisesti varautuneella alueella, johon salama saattaa iskeä. Silloin jos ei muuta ehdi tekemään, kannattaa mennä maahan. Salamaniskun mukana ukkospilvestä virtaa elektroneja tai muita mitä lie pienhiukkasia tasoittamaan pilven ja maan välistä varauseroa...
Btw kysymys... Mikä on syynä siihen, että Suomessa ei ole havaittu F3:ea suurempaa tornadoa? Supersolujen puuttuminen mahdollisesti?
#59
Lähetetty Keskiviikkona, 1. Elokuuta 2007 klo 13:18:44
Lainaus: keinone
Btw kysymys... Mikä on syynä siihen, että Suomessa ei ole havaittu F3:ea suurempaa tornadoa? Supersolujen puuttuminen mahdollisesti?
Vaikka nämä kysymykset ovat ilmeisesti yleisesti osoitetut pääasiassa Paulille, niin mielestäni muutkin voi asioista keskustella ja siksi otan nyt osaa keskusteluun. Jos tässä on jotain väärin, niin tehdään joku kommenttithreadi sitten erikseen.
Itse kysymykseen, niin uskoisin syynä olevan äärimmäisten sääilmiöiden (jos joskus varsin napakkaa pakkasta ei lasketa) puuttumisen. Samaahan itsekin epäilit.
#60
Lähetetty Keskiviikkona, 1. Elokuuta 2007 klo 20:46:19
Lainaus: keinone
"ei se aina merkkaa sitä, että ukkonen olisi varmasti iskemässä siihen paikkaan" - tarkennus Kun hiuksesi nousevat pystyyn ukkospilven yhteydessä, olet positiivisesti varautuneella alueella, johon salama saattaa iskeä. Silloin jos ei muuta ehdi tekemään, kannattaa mennä maahan. Salamaniskun mukana ukkospilvestä virtaa elektroneja tai muita mitä lie pienhiukkasia tasoittamaan pilven ja maan välistä varauseroa...
Btw kysymys... Mikä on syynä siihen, että Suomessa ei ole havaittu F3:ea suurempaa tornadoa? Supersolujen puuttuminen mahdollisesti?
Aivan oikeassa olet. Voimakkaimmat tornadot eli F-4 ja F-5 (nykyään EF-4, EF-5) kehittyy vain supersolumyrskyissä. Yleisenä rajana ns. non-supercell tornado tai landspout tornadoille eli Suomen trombeille pidetään F-3, sitä voimakkaammat tornadot vaatii supersolujen erittäin voimakkaan nousuvirtauksen, joka onnistuu vain supersolujen dynamiikan johdosta. Siinä itse solun rakenne pystyy ylläpitämään itseään ja aikaansaamaan hyvin voimakkaan laskuvirtaus/nousuvirtaus parin. Kun runsas horisontaalinen pyörteisyys kohtaa nousuvirtauksen kehittyy silloin voimakkaasti pyörivä nousuvirtaus eli mesosykloni. Myöhemmin tuon mesosyklonin ansiosta nousuvirtauksen viereen kehittyy voimakas laskuvirtaus RFD. Kun tuon laskuvirtauksen aikaansaama horisontaalinen pyörteisyys osuu itse nousuvirtaukseen, alkaa mesosykloonin alaosiin kehittyä nopeasti pyörivä seinäpilvi, josta vielä tietyissä tilanteissa tornado syntyy tuon pyörteisyyden venytessä voimakkaasti.
Supersolujen dynamiikan (esim. voimakas pystysuuntainen painegradientti) takia tuo nousuvirtaus on hyvin voimakas. Se voi olla 10-40 m/s. Niinpä se voi aikaansaada noita F-4 luokan tornadoita. Suomessa siis F-4 tornadoja ei nähdä juuri koskaan johtuen kolmesta syystä. A. Supersoluja esiintyy Suomessa hyvin harvoin. Niitäkin on erilaisia, joista jotkin ei mielellään kehitä lainkaan tornadoja. B. Edelliseen liittyen, reilusti allet puolet supersoluista kehittää ylipäätään tornadon. C. Vai hyvin harva supersolutornado on voimakkuudeltaan F-4 tai F-5. Niinpä A*B*C ja saadaan yhtälö, jonka mukaan Suomessa F-4 tornadon todennäköisyys on hyvin pieni. Aina on olemassa teoreettinen mahdollisuus, mutta se vaatisi Suomen oloissa niin ideaalit olosuhteet aina hyvin epävakaasta ilmakehästä (suht reilusti CAPEa), voimakas syvän kerroksen tuuliväänne, sekä alatroposfäärin tuuliväänne, alhaiset LCL-LFC tasot jne jne jne..
Suomessa on siis muutamia F-3 trombeja havaittu, viimeksi muistaakseni Mikkelissä 1998. Muuallakin Euroopassa F-4 tornadot ovat hyvin harvinaisia. Saksassa ei ole tavattu yhtään F-5, Ranskassa kaksi. F-4 Ranskassa 11, Saksassa vain 2 % tornadoista on joko F-4 tai F-5. Voimakkain Suomessa havaittu tornado iski Kiuruvedelle vuonna 1934. Se on saattanut olla rajatapaus F-3/F-4.
#61
Lähetetty Keskiviikkona, 1. Elokuuta 2007 klo 23:40:18
Kaksi pikaista kysymystä.1.)Mistä pilvien eri tummuudet johtuvat onko kyseessä eri vesimassat pilvessä vaiko mikä? 2.)Tässä muutama viikko taakse päin Kokkolassa oli ukkonen sekä rankka sade.Olin katselemassa ukkosta kalasatamassa meren rannalla ja sadepilvien seassa oli yksi kohtuu pieni mantelin muotoinen pilvi joka oli erittäin tumma ja omasi vaaleammat reunat ympärillään.Olin huomioivani että suurin osa alueen salamoista lähti tästä pilvestä ja aina molemmin puolin pilveä yhtä aikaa eri suuntiin mutta suurin osa salamoista meni vaakasuunnassa ja vain muutama oli ns maasalama.Tämä pilvi oli huomattavasti muita alempana ja salamoi hyvin tiheään.Kysymykseni siis tästä pilvestä on että oliko tämä pilvi yksittäinen ukkos solu vaiko vain yhtenäinen osa isompaa solua koska tämä pilvi näytti pysyvän paikoillaan kauankin kun muut pilvet liikkuivat vauhdilla ja satoivat kun tämä tosiaan pysyi paikoillaan ja salamoi?Olipa sekavasti kerrottu mutta katotaan jos joku tästä tajuaisi.=)
