tonsku79
Käyttäjän tonsku79 kuva

Viestejä: 95
Paikkakunta:
 Savitaipale

Finland

Laskuvirtaukset

#1   Lähetetty Maanantaina, 31. Elokuuta 2009 klo 22:56:13

 Keskustelua ukkospuuskista. Elikkä ukkospilvessähän on siis nousu- ja laskuvirtausvyöhykkeet ja näiden sijainti riippunee ukkospilven laadusta. Olenkin kiinnittänyt huomiota erityisesti laskuvirtauksiin vuosien varrella.

Useinmiten juuri ennen voimakasta sadetta tai sateen alkaessa alkaa tuulla voimakkaasti. Toisinaan taas voimakkaimmat tuulet saapuvat vasta jonkun ajan kuluttua rankkasateen alkamisesta.. 

Untomyrsky 5.7.2002 oli hyvä esimerkki saderintaman edellä kulkevasta voimakkaasta puuskarintamasta. Tuuli oli luonteeltaan aggressiivisen puuskittaista jota kesti vain hetken, ehkä puoli minuuttia korkeintaan. Kyseessä jokatapauksessa oli rajut syöksyvirtaukset (kyllä muuten puntit melkein tutisi kun alkoi puuta lentää ympärillä). Lienee sama asia kuin laskuvirtaus yleensäkin mutta voimakas sellainen?

Toisena ääripäänä kokemuksiini perustuen oli 22.8.2007 etelästä kaakkoon kulkenut erittäin voimakas ukkonen. Tällöin rajua salamointia (1-5sek välein välähti)  ja rankkasadetta kesti ehkä 10minuuttia kunnes puut alkoivat vääntyä sivusuuntaan voimakkaan tuulen seurauksena. Tässä tapauksessa tuulen luonne oli tasaista  ja se kesti minuutteja.  Tästä minulla on videokin olemassa:

www.youtube.com/watch

Miten noiden anatomia oikeasti menee, supersolut vs. tavalliset ukkossolut? Muilla vastaavia kokemuksia?

Randomi
Käyttäjän Randomi kuva

Viestejä: 491
Paikkakunta:
 Hämeenlinna

Vs: Laskuvirtaukset

#2   Lähetetty Tiistaina, 1. Syyskuuta 2009 klo 22:24:06

Siis ainahan jopa ihan normaaleihin kuuropilviin, jotka eivät välttämättä edes salamoi, liittyy näitä ulosvirtauksia. Jos nyt taas oikein muistan, ne tuuliolot ja puuskien voimakkuus riippuu aika paljon siitä, millaista sadetta ja kuinka paljon pilvestä alas tulee. Mitä rankempaa sadetta, sitä voimakkaampi tuo puuskarintama lienee. Kuitenkin periaatteena siinä lienee, että jotain tulee alas, joka syrjäyttää sillä hetkellä "alastulopaikalla" olevan ilmamassan eli puskee sitä eri suuntiin eteenpäin.

Tuollainen, että vasta rankkasateen aikana tulisi rankkaa tuulta, puhuisi sen puolesta, että on osunut sillä lailla sopivasti,ettei tuollaista alaspäin suuntautuvaa liikettä pilvestä eli sadetta ole vielä juurikaan ollut. Voisin myöskin väittää, että heikosta tihkuamisesta/sateesta ei välttämättä edes synny tuollaista puuskarintamaa. Mutta sitten, jos esim. samassa (kuuro)systeemissä on jokin voimakkaampi solu seassa, voipa se sitten jo sateen alettua tuodakin yllätyksenä tuulenpuuskia vaikka tuntuisi siltä, että ko. puuskien olisi pitänyt tulla jo aikaisemmin. Varmaankin myös maanpinnan lähellä olevat tuuliolot vaikuttaa siihen, miten nuo ilmavirtaukset liikkuvat ja ilmenevät.

Joku paremmin asiasta tietävä valaiskoon.. nämä taas ihan omia pohdintoja =)

juzzi
Käyttäjän juzzi kuva

Viestejä: 1585
Paikkakunta:
 Kuopio, Karttula

Vs: Laskuvirtaukset

#3   Lähetetty Perjantaina, 4. Syyskuuta 2009 klo 22:51:46

eipä tuo sen parempaa selostusta kaipaa. elikkä syöksyvirtaus ei eroa teknisesti ottaen melkeimpä millään tavalla mistään muustakaan kuuropilven aiheuttamasta pikku "tuulahduksesta".

sehän on aivan oppikirjan mukaankin, että puuska tulee ennen sadetta. syystä jonka randomi selittikin. syy siihen, miksi voimakkain tuuli tulee vasta rankkasateen alettua on myös mahdollisesti se, että kuolevalla tai muunten heikolla kuurosolulla ei ole kunnon puuskarintamaa ja mitään selvää tuulen voimistumista ei voi havaita. sitten sade alkaa ja aivan sattumalta pilvi antaa voimakkaimman ulosvirtauksen alueella burstin. eli sinänsä tämä ei ole mikään "ilmiö"

on tuttu video muuten, tullu katottua muutamaan kertaan Hymyilee

Hyvä sää on makuasia Vinkkaa
- kuvia ja chase-kertomuksia: Myrskyn Silmässä

juzzi
Käyttäjän juzzi kuva

Viestejä: 1585
Paikkakunta:
 Kuopio, Karttula

Vs: Laskuvirtaukset

#4   Lähetetty Perjantaina, 4. Syyskuuta 2009 klo 23:29:00

tonsku79 kirjoitti:

Miten noiden anatomia oikeasti menee, supersolut vs. tavalliset ukkossolut? Muilla vastaavia kokemuksia?

lähtökohtaisesti pulssiukkosen ja supersolun dynamiikka on samanlainen: yksi nouseva virtaus ja yksi laskeva.

supersolu on periaatteessa pieni ja todella syvä matalapaine. siitä voi hahmottaa kylmän ja lämpimän rintamankin. rintamien väliin jäävä lämmin sektori on supersolun sisäänvirtausaluetta. kun sektori lopulta okludoituu supersolu "täyttyy".

erottavana tekijänä on siis tarkasti ilmaistuna se, että supersolun nousuvirtausta ylläpitää mesosyklonista johtuva ilmapaine-ero, kun taas muut heikommin järjestäytyneet konvektion muodot ovat riippuvaisia ns. termodynaamisista tekijöistä sekä konvergenssista. nimenomaan tästä syystä supersolu ei vaadi syntyäkseen epävakautta troposfääriltä.

Hyvä sää on makuasia Vinkkaa
- kuvia ja chase-kertomuksia: Myrskyn Silmässä

Randomi
Käyttäjän Randomi kuva

Viestejä: 491
Paikkakunta:
 Hämeenlinna

Vs: Laskuvirtaukset

#5   Lähetetty Lauantaina, 5. Syyskuuta 2009 klo 10:18:25
juzzi kirjoitti:

tonsku79 kirjoitti:

Miten noiden anatomia oikeasti menee, supersolut vs. tavalliset ukkossolut? Muilla vastaavia kokemuksia?

lähtökohtaisesti pulssiukkosen ja supersolun dynamiikka on samanlainen: yksi nouseva virtaus ja yksi laskeva.

supersolu on periaatteessa pieni ja todella syvä matalapaine. siitä voi hahmottaa kylmän ja lämpimän rintamankin. rintamien väliin jäävä lämmin sektori on supersolun sisäänvirtausaluetta. kun sektori lopulta okludoituu supersolu "täyttyy".

erottavana tekijänä on siis tarkasti ilmaistuna se, että supersolun nousuvirtausta ylläpitää mesosyklonista johtuva ilmapaine-ero, kun taas muut heikommin järjestäytyneet konvektion muodot ovat riippuvaisia ns. termodynaamisista tekijöistä sekä konvergenssista. nimenomaan tästä syystä supersolu ei vaadi syntyäkseen epävakautta troposfääriltä.

Meinaako juzzi siis, että supersolua jaksaa pelkkä ilmanpaine-ero ja siitä johtuva ylöspäin suuntautuva liike pitää sitä hengissä, ilman että tarvitsee olla tuota instabiiliutta läheskään niin paljoa mitä vaaditaan jonkin heikomman ukkossolun syntymiseen? Vai joko käsitin jotain väärin?

juzzi
Käyttäjän juzzi kuva

Viestejä: 1585
Paikkakunta:
 Kuopio, Karttula

Vs: Laskuvirtaukset

#6   Lähetetty Lauantaina, 5. Syyskuuta 2009 klo 11:51:36
Randomi kirjoitti:

Meinaako juzzi siis, että supersolua jaksaa pelkkä ilmanpaine-ero ja siitä johtuva ylöspäin suuntautuva liike pitää sitä hengissä, ilman että tarvitsee olla tuota instabiiliutta läheskään niin paljoa mitä vaaditaan jonkin heikomman ukkossolun syntymiseen? Vai joko käsitin jotain väärin?

nimen omaan. pulssisolut pysyvät hengissä pelkästä lämpötilaerosta johtuvasta nosuvirtauksesta. monisolut taas lämpötilaerosta, sekä puuskarintamien konvergensista johtuvasta virtauksesta. MCS sun muut mesomittakaavan ilmiöt pelaavatkin jo hyvin vahvaa ja järjestäytynyttä konvergenssipeliä eikä yöllinen inversiokaan haittaa menoa. supersolu onkin sitten aivan oma luokkansa.

tottakai kiljojoule kelillä supersolu on paljon pirteämpi ja tödennäköisyys sen ilmentymiselle kasvaa, kun soluryppäitä on enemmän, joista meso voi sitten lähteä jakaantumaan. mutta joka tapauksessa epävakautta ei tarvita sen enenpää, kuin että ylipäätään syntyy ukkossoluja.

tästä syystä nämä syksyiset LowCAPE/HigthSHEAR kelit ovat hyvin mielenkiintoisia. eilenkin muistaakseni LLS oli parhaimmillaan 20m/s!!!

Hyvä sää on makuasia Vinkkaa
- kuvia ja chase-kertomuksia: Myrskyn Silmässä

Randomi
Käyttäjän Randomi kuva

Viestejä: 491
Paikkakunta:
 Hämeenlinna

Vs: Laskuvirtaukset

#7   Lähetetty Lauantaina, 5. Syyskuuta 2009 klo 14:53:28
juzzi kirjoitti:
 

nimen omaan. pulssisolut pysyvät hengissä pelkästä lämpötilaerosta johtuvasta nosuvirtauksesta. monisolut taas lämpötilaerosta, sekä puuskarintamien konvergensista johtuvasta virtauksesta. MCS sun muut mesomittakaavan ilmiöt pelaavatkin jo hyvin vahvaa ja järjestäytynyttä konvergenssipeliä eikä yöllinen inversiokaan haittaa menoa. supersolu onkin sitten aivan oma luokkansa.

tottakai kiljojoule kelillä supersolu on paljon pirteämpi ja tödennäköisyys sen ilmentymiselle kasvaa, kun soluryppäitä on enemmän, joista meso voi sitten lähteä jakaantumaan. mutta joka tapauksessa epävakautta ei tarvita sen enenpää, kuin että ylipäätään syntyy ukkossoluja.

tästä syystä nämä syksyiset LowCAPE/HigthSHEAR kelit ovat hyvin mielenkiintoisia. eilenkin muistaakseni LLS oli parhaimmillaan 20m/s!!!

Käsitin taas tuonkin ihan oikein. On mulla sentäs jotain vielä tuolla pääkopassa. (Se on muuten HIGH shear, eikä HigthSHEAR, pikkutarkka neitsyt kun horoskoopiltani olen =) Ei saa loukkaantua sitte Näyttää kieltä

Tänään ei näytä meidän nurkille osuvan mitään erikoisen kummallista keliä, mutta ilmeisesti tosiaan itä- ja kaakkoissuomessa jotkut voivat nauttia taasen Äiti Maan aikaansaannoksista. Saisipa toki tännekin tulla jotain...